Vieri Rolla, vieri.

Kaiken muun pakkashömpötyksen lisäksi heti silmäni auki saatuani päätin että tänäänKIN ajetaan eilisestä reenistä huolimatta. En halua jättää näin kaunista päivää käyttämättä retkiajelun merkeissä. Koirat sai aamupalaksi hirvenlihaa vedellä jatkettuna, maistui jopa Snirppanokka-Sintille. Onneksi Siska ja portteri jäi yökylään, päästiin siis ilman auton hakua ja kyselyä reeniin. Kepo-Kettunen lähti taas automieheksi.

Käytiin tällä kertaa eri reitillä, erittäin vaihtelevassa maastossa, mäkistä alamäkiserpenttiniä, ylämäkeä, tasaista, soraa, pehmeätä tietä, isoa lätäkköä, kaks vastaantulevaa ihmislenkkeilijää, tuoretta poronpaskaa. 

Tavoitteena mulla oli vaan onnistunut sunnuntaiajelu, kokoonpano oli seuraava:

Kurko-Venu

Dimmu-Siska

Tossutin Dimmun, mutta sitä en juoksuttanu alkupyräystä pidemmälle. Jalka näytti heti reistaavan, joten Timpula pääsi kartturiksi tuolle suoralle tielle. Oli kuskille vähä väliä päivitellyt isoon ääneen kuinka kaikki muut juoksee tuolla auton edellä ja hän istuu kyydissä!!! Kauheaaa!!!

Ja arvatkaapa mitä. Annan vinkin, se on punainen, se ei paskanna edes hihnassa. Arvatkaa mitä se teki? PASKANTI VALJAISSA KESKEN JUOKSUN :O Edistystä tässäkin asiassa? Kurko juoksi taas hyvin, kuunteli käskyjä ja hyökkäsi yhen kerran kusihädän ajamana puskaan.

Sintti teki normaalia työnsä, kiljui pienenkin pysähdyken aikana, rynkytti ja riuhtoi. En vaan pysty olemaan kehumatta tuota, vaikka tuo malttamattomuus alkutaipaleessa on niin juuttaan ärsyttävää.

Venus juoksi kärkenä nyt vaihteluksi, ja juoksipa muuten hyvin :O Piti koko matkan liinan kireällä, antoi palaa ylämäissä kun potkuttelin apuna. Kurkohan lakkaa vetämästä ylämäissä tosi helposti, potkuttelin mukana aika pienestä että ne jatkaa vetämistä vaikka tuleekin enemmän vastusta. Siskalla ei ole missään vaiheessa ongelmia, pikkusen kun maiskuttaa ja korkealla äänellä kannustaa niin alkaa kipinät taas sinkoamaan.

Jarrut oli kovassa käytössä taas, koska oli niin mäkinen maasto - pitkiä alamäki ja alaspäin viettäviä mutkia.. Herrajeesus soikoon että oikea käsi saa semmosen reenin, että kohta mulla on Svartsinikkerin hauis! :DDD Jalalla piti kans jarruttaa kovasti. Tässä kohtaa saatiin reeniä "iisisti"-käskylle, jota Kurko osaa noudattaa.

Treeni ei lopputkaan, saatiin myös mainio paikallaolo.

Ohitettiin kaks ihmislenkkeilijää, Venu kiristi todella paljon vauhtiaan ne nähtyään ja koitti mennä tervehtimään, mutta pyysin kiristämään vauhtia ja painamaan ohi. Kurko otti ohjat sillon käsiinsä ja vei ihmisrakkaan ja rakkauteen retkahtelevan neitin ohi. Toinen lenkkeilijä oli sauvakävelijä, ei ongelmia. Huikkasin kummallekin hyvät huomenet :)

Kurpitsa kuurassa

Jesse tuli portterilla vaihteeksi kauempana perässä kun ajaa surautin heti kalkkiviivoilla siitä ohite. Jäi turpotiisseli kuin tikku paskaan! :D

Sovittiin kuskin kanssa että mennään vaan pieni pätkä, ja sovittiin yks pysäkki missä se ottaa meidät kyytiin. Mutta näytinkin vaan merkkiä että mennään vielä eteenpäin. Kolmikko meni niin mahtavasti että en kertakaikkiaan malttanu lopettaa. Ei tarttenu tasasella tiellä pyytää menemään eteenpäin, Venu pisteli pökköä pesään koko matkan eikä näyttäny väsymyksen merkkejä. Niinhän se pitää ollakin, nuorien kanssa varsinkin, että lopettaa reeni kun koirilla on vielä intoa jäljellä. 

Näin treenin tulleen päämääräänsä kun koirat painoi valjaita vasten ja malttoivat kaikki mennä ravilla eteenpäin, treenistä jäi erittäin hyvä mieli. Kiittelin Kurkoakin varmaan miljoonalla silityksellä, teki se niin hienosti taas hommia (kun se osaa myös löysäillä..). Siska piehtausi kuuraisessa maassa ja joikin niinkuin janoinen koira juo - jes!

Koirien motivaatio oli huipussaan, samoten kuskin. Pakkasta, kuuraisia puita ja kosteikkoja, jäätyneitä lätäkköjä. Höyryävät hengitykset, kuuraiset koirat. Ja Foreca lupasi huomispäiväksi lisää pakkasta ja arskaa, tiistai ja keskiviikko LUNTA!!!!!

Päivän työt on pulukassa - ohhoeee!

Reenireitin pituudeksi mitattiin 4,7km. Pikkusen pitempi mitä eilinen pätkä, mutta tämä oli olosuhteiltaan paaaaljon haastavampi. Kivaa oli, tahon siis oman auton ja oman neljännen vetävän koiran. Joulupukille VINK VINK!