30.9.2013

Haasteen vastaanotto.

Meille tuli tämmönen kyselyhaaste - vastaillaampa!

En haasta ketään tekemään, sen verran jätän osaani tekemättä.

1. Oletko löytänyt elämäsi rodun?
Hmmm, huskiahan minä pikkupenikasta asti vinguin porukoilta. Vaikka joskus syletyttää karvanvaihtoaikaan kasvattaa imuri käteen kiinni - mutta mitään en silti vaihtais pois. Ainahan sitä haaveilla sais vaikka mistä, mutta mikään ei ole niin kovasti kolahtanut kuin nämä siperianelukat.

2. Entä elämäsi koiran? Mikä tekee juuri siitä elämäsi koiran?
Kurko. En tiedä onko sillä ekan koiran tittelin takia tämä "elämäsi koira". Se on kulkenut minun matkassa jo niin kauan, on ollut melkosia soita josta yhessä ryvetty takasi kuivalle. Koira jota en voisi antaa kellekkään, koira joka lukee minua kuin avointa kirjaa - koira joka varmasti käsittää minut paremmin kuin kukaan ihminen tässä maailmassa. Vaikkei Kurko vastaa valjakossa vetokoiraa mistään kohtaa, paitsi että sillä on valjaat päällä - on opastanu pentukoiria ja sukkelasti oppinut myös vetokoiralle kuuluvat suunnat/käskyt. Kurko osaakin himmaamis ja pysähtymiskäskyn parhaiten... Kurko osaa myös pilata kaikki kuvat hyppimällä puskista..



3. Onko jotain harrastusta jota tekisi mieli lähteä kokeilemaan?
Mehän ollaan koirien kanssa kokeiltu ties mitä, mutta henkilöhaku on jäänyt mieleen. Esineruutu, eli kadonneiden tavaroiden etsintä olisi myös itestäni mielenkiintonen.

4. Millainen eläinhistoriasi on?
Jaro 11 vee asustelee kotona, eka ikioma koira tuli kun olin valmistunut koulusta ´08. Hevostellut koko ikäni, yhden selästä tippumisen jälkeen jääny vähemmälle polven rikkoutumisen takia :/ Koiria koiria koiria siis!

5. Mikä on parasta/ikävintä koiraharrastuksessa?
Parasta on saada hiottua koiran ja ohjaajan välinen suhde kohdilleen, nähdä edistystä ja koiran halukkuutta tehdä töitä. Samalla kun näkee itse kehittyneen ohjaajana ja saa koiran toimimaan haluamallaan tavalla. Ikävintä on oma kiire - jolloin koirat ja niiden harrastukset jääpi vähemmälle :/

6. Mikä on teidän laji?
Vetohommat; pyöräily, rolla-rattorilla hurjastelu, rekihommat, hiihto.. :) Niihin panostetaan eniten, mutta tokojuttuja otetaan myös kaikkien kanssa vaihtelevasti. Kurko on niissä ehdottomasti paras, Venus on haka henkilöhaussa ja Dimmu toimii osittain myös terapiakoirana.

7. Mikä oli lapsuutesi haaverotu?
Husky edelleen. Enää ei tarvitse kuin haaveilla tietystä suvuista jälkikasvua ja lauman lisäystä.....

8. Miten päädyit juuri siihen rotuun, mikä sinulla nyt on?
Vastaan samalla tavalla kuin kohtaan yksi..

9. Miten päädyit juuri kasvattajaan, jolta koirasi on?
Kurkon kohdalla sanon, että olisin voinut valita pikkusen viisammin. Mutta jos jotain hyvää niin ompahan tuon paskapääpiskin kanssa oppinut niin huonoille tavoille, ettei ainakaan päässy vaaleanpunaiset lasit ekan koiran kohdalla pysymään päässä :D Kurko opetti siperianhuskittomuudellaan paljon.

Dimmu ja Venus on kasvattajalta, jonka kanssa liikun samoilla radioaalloilla. Se on tärkeintä. Ja jonka kanssa voi grillata herkkusieniä hiskitarhassa ja todeta että laitoimme liikaa pippuria.

10. Koirasi paras ja huonoin puoli?
Kurko on paras hihnakävelijä mutta huonoin irtipysyjä.
Dimmua voi pitää irti, mutta sitä pelottaa monetkin asiat - kuten kepon likaiset sukat.
Venus on ahnein ruualle ja syö moitteetta - mutta se on myös ikävä asia, sormet lähtee ja toisten ruuat varastetaan jnejnejne..

11. Linkitä sinun mielestäsi kaunis oman rotusi edustaja.
Näitä ois paljon.... Mutta yks ylitse kaiken on tässä: Missingonthepack Della Farha <3

25.9.2013

Siperianhusky sohvatyynynä?

Siperialaisesta on tosiaan moneen. Se osaa mm. maastokatoamisen jälkeen sulautua erinomaisesti myös sohvatyynyjen sekaan. Vain korvat paljastivat.


Kurkon mielestä uuteen kotiin muutto oli hyvä juttu, sillä siellä saapi nousta sohvalle köllimään ihan ilman yön tuomaa pimeyttä ja suojaa.

Kurmettia kuppiin!

..syksy eli metästyskausi on koirillekin kulta-aikaa, sillä ne saavat lihankäsittelyroippeita ja herkkuja ihan tuorekseltaan. Nyt kanalintuaikaan suurta herkkua on kaulat, jalat, kivispiirat, sisäelimet (jotka nassutellaan jo metässä).

Otinkin muuan ilta kuvia kun koppelo, mehto ja jänis oli lihakäsittelyssä. Jänis oli ihan vaan koirille, kokonaan! Nahkomistilanteista en ottanu kuvia, kun millon piti roikkua pupun jalkoissa että nahkapuku repästään yltä, millon piti kerätä tuulen mukana pyörivie höyhenie ja pitää roskapussia ja irrotella linnuilta jalkoja. Niin ja unohtamatta koirien hiljennys, niillä meinasi ylikeittää kun hoksasivat että mitä se ihmispariskunta touhuaa...

Kauloja, metson ja koppelon

Kivispiirat. Olivat jänniä nahkaisia möhkylöitä, sisältä löytyi reilusti pikkusia kiviä! Nimensä veroisesti.

Jalat, nam nam suurta herkkua. Tilastotappio Ritan hyväksi, yks puuttuu..

Iltapala paloiteltuna, seuraavana vuorossa nälkäisten koirien mahojen täyttäminen.

Kurmettia kurmettia, alkupalat päällimmäisenä. 

Kohta alkaa hirvenmehtuu, sitte saadaan taas vähän eri kokoluokan luita ja roippeita :) Koirat elää herroiksi! Venuksen juoksu on siinä vaiheessa, että se tarjoilee melkeen jopa metän puille.......... Antakaa mun kaikki  kestää.

Pst! Keli on tällä hetkellä nollassa, taivaalta satelee lumia ja tuulee niinku venäläisissä elokuvissa. Taitaa olla ajopäivä :)