10.9.2016

Kesäkoomassa

Siinäpä se kesä on mennä viuhahtanu. Onneksi, ollut TODELLA kiireistä. Valehtelematta, tämä on ensimmäinen viikonloppu kuukausiin että on lauantai ja sunnuntai vapaa - ilman mitään kissanristiäisiä. Olen kerennyt käymään lenkillä ilman kelloa kaulassa että kohta pitää rientää.

Tänäaamuna sain nukkua ilman että tuo saatanankeksintö alkoi laulamaan herätystään. Sain keittää kahvet ilman että tikitys käy perseessä vauhtia vauhtia vauhtia.

Tänäaamuna sain pakata lihapullien, trackerin, koirapillin ja koirien lisäksi autoon myös kameran. Ja mikä parasta, ei satanu vettä! Sitästä on tänäkesänä riittäny.

Tänäaamupäivänä olen saanut istua tietokoneella ja tutkia vaikka sohvanraosta löytyneitä muistikortteja ja siellä oli pentukuveja. Sulakaa ällötykseen! ♥




Niin, mitä me on kesä tehty. Ei oikeastaan mitään. Kerrassaan. Muutamat näyttelyt on tyttöjen kans käyty, Venus sai viimeisen sertinsä Kemijärveltä ja Taiga ensimmäisen Ristijärveltä. Muuten ollaan liikuttu maastossa, marjastettu sen verran että saatiin mustikkapiirakkaan törtteet. Sieniä on kerätty pari pannullista. Muuten vaan oltu ja öllötetty, perusarkea. Taiga on edelleen rasittava penikka. Dimmu yhtä änkyrä ja notkea kuin näkkileipä. Kurko nyt on Kurko. Venusta ei huomaa, edelleenkään.

Metällä on käyty ja saalistakin saatu. Taiga on korotellut pisteitään tekeytymällä vesilintunoutajaksi ;) Josko saisin ne videot tänne ladattua missä se on tositoimissa. 



Poroja ei oo tänäkesänä ajettu kertaakaan, kop kop. On pitänyt olla todellatodellatodella varovainen valitessa lenkkimaastoja, ettei koirat karkkoa porojen perään - nimittäin täällä on niin paljon susia eikä mulla oo yhtään ylimäärästä koiraa syöttää niille valtion paskaturkkeille. Onneksi on tuo luottopaikka, Varisjärvi. 



Lauma sai väliaikaista täydennystä, Venuksen tyär ja Taigan systeri. Tässä on Anor!



Anor on ollut meillä nyt viikon. Se on osoittautunut paljon samanlaiseksi kuin emonsa. Ruualle perso natisija ja tassulla pieksäjä. Taiga on saanut maistaa omaa ärsyttävyyttään, nimittäin Anor leikkii Taigalla.... :D

Anor sai kaulaansa tutkan ja nimikoidut valjaat puhelinnumeroineen. Varustauduin kaiserwurstilla ja Atrian lihapullilla. Jännätti vähän että mitähän se tuumii kun pääsöö avoimeen maastoon jossa on niiiiiiin paljon eri hajuja mitä kotikolossa Kuopiossa. Mitästä koiravaarin paskaa, sehän on viikon aikana oppinut kuuntelmaan nimeään paremmin ja tuloo heti taskulle. Minun koirat tuloo vihellyksestä luokse, joten lienöö oppinut jotain siinä samalla :)



Niin, poroja ei oo ajettu. Mutta pyöritty porossa. Paskassa ja kusessa. Pian alkaa poroilla rykimä joten paskaa ja kuolemalle haisevia kusia on metät täynnä. Ja niissä on pakko pyöriä, siis aivan pakko. Venus ja Kurko on oikein matoja tähän hommaan. Kiva sitten ottaa poronkuselle haisevat koirat samaan autoon.




Tätä tietä me marssitaan lähes jokapäivä. Merkkailtua reittiä, niin minä kuin koirat. Maisemakin on yleensä tämä, pelkkää pers'reikää.



Anorilla on sulkasato. Sillä on vielä pieni keesi tuossa lantiolla ja hännässä. Muuten siitä ei oo jäljellä muutaku haituvat :D 



...mitäs pienistä, kunhan on vaan hauskaa! 



Venus maistelee syksyn tuulia, mitähän se talvi tuo tullessaan :)



Taiga ei ollut tällä reissulla matkassa ollenkaan, se apina on alottanu perseilyn kun menen häkkiin pantojen ja valjaiden kans että lähetään lenkille. Jätin sen sitten häkkiin märisemään, saa nähä montako kertaa se jättäytyy matkasta. En todellakaan ala makupaloilla sitä hännystelemään eikä hyysäämään. Jos ei lenkkivermeet kiinnosta niin sitte ei kiinnosta lenkkeillä! Olokoon mokoma. Eikä tee tiukkaakaan heittää yhtä änkyräpussia tuonne häkkiin.