Meniköhän se känkkis jo ohite? Vissiinkin kun nyt jo kaivelen niitä esille kelpaavia otoksia. Niin, asiaan: kävin viemässä velipojan tännään mökille metille ja nappasin samalla hiskit kyytiin. Alkujaan mietin että otampahan nuo huntalot vaan autoilemaan kun siitä niin tykkäävät. Mutta enhän minä raaskinu mökille päästyäni pidätellä niitä autossa! Onneksi iskä lähti lenkkikaveriksi, pääsivät kaikki höyryjen purkuun.
Ja todellinen ihme, mummeli varmaan muistamattomuuttaan erehtyi mukaan. Nimenomaan erehtyi. Hiskit juoksi millon sen ylite ja ihan vierestä. Mahto pientä punaista ärsyttää. Maistui sille kuitenkin taskulämmin kinkku.
Se edellinen päivitys, nyt sitten niitä laadultaan paskoja mutta tunnelmaltaan onnistuneita kuvatuksia:
 |
| Mumma ei harmaannu koskaan <3 |
 |
| Tarjoilija, taisin juuri syödä karpalon. |
 |
| Onkohan tässä sitä selekäkeikkanauruo? :D |
 |
| Kurkku Purkkinen <3 |
*********
Tänään oli karvakaveri-keikka. Matkassa oli Dimmu, ja berninpaimenkoira Bertta.
Dimmulla ja yhdellä mukavalla vanhalla mummulla käy yksiin erittäin hyvin. Dimmu sai luvan mummulta tulla viereensä sänkyyn, siihempä tuo halinalle hypähti ja alkoi möyhiä. Oman aikansa piehtaroi ja hieroutui mummun vieressä, lipasi sievästi nokan päätä ja poskea ja pisti pään syliin. Oisin voinu istua siinä mummun sängynlaidalla vaikka koko vierailuajan, mutta piti kuitenkin käydä moikkaamassa muitakin!
Tämä samainen mummu oli testipäivänäKIN sitä mieltä, että Dimmun on jäätävä hänen viereensä, ja eihän me viedä sitä pois. Terapiakoiratoiminnalla on iso merkitys, vaikka vierailuaika ei ole kuin tunnin pituinen.
Asukkaista en tahtonut kuvia ottaa kun Dimmu teki "töitänsä", mutta sen verran puhelimella kuvasin kun työvuoron päätteeksi poika pääsi pikasesti imuroimaan kahvihuoneen pöydänalustan. Käynnistä tykkäsivät niin asukkaat kuin henkilökuntakin!
Paikalla oli ilmeisesti sotaveteraani, joka halusi jommankumman koirista partioimaan heitä, niinkuin oli sodan aikaan kyläkoirat "partioineet" ja heti haukulla ilmoittaneet oudot liikehdinnät. Bertta-berni sinne kotiutui niin hyvin että pisti maaten ja kiskasi unta palloon!
Berttaa sanovat karhunpojaksi ja Dimmua sitten arvelivat norjanharmaaksi =) Ihanie mummuja ja ukkie!
awww Dimmu norjanharmaa <3
VastaaPoistaSiperianharmaapas!
VastaaPoistaTää on muuten tosi kiva, että sielläkin päin järjestetään tällasta toimintaa. On muuten tosi tärkeetä monelle mummulle ja papalle siellä hoidossa nuo keikat, vaikka ovatkin "vaan" sen tunnin mittasie. Mutta niistä riittää puhuttavaa ja muisteltavaa pitkään ja kun tietää, että koira tullee takaskin niin ohan se mahtavaa. :)
VastaaPoistaKyllä, ne olivat siellä vierailun päätteeksi kyselemässä että millonkasta päästään uuvestaan! Niitä ihmetytti kun koirat teki temppuja. Yks vaari halusikin syöttää Dimmua, kyllä kelpas lihapulla! :)
PoistaTeidät on haastettu!
VastaaPoistahttp://giniwiima.blogspot.fi/2012/10/haastetta.html
Voi hitsiku mäki haluaisin tehdä vaikka Lukesta tommosen karvakaverin. :)
VastaaPoistaOtappa yhteyttä Haapasaaren Maarittiin, Suomen Karva-Kaverit ;) Sieltä tulee takuuvarma vastaus, toisin kuin kennelpuljusta..
PoistaTuo on niin kivaa hommaa!
Tosi arvokasta työtä nämä terapiakäynnit! Ihan liikkis olo tulee aina kun näistä lukee.
VastaaPoistaMukava niissä on käydä, kävisin useamminkin van ei aina noilta töiltänsä kerkee.. :/ Dimmu varsinkin nauttii. Ja onhan tuo Venukin, mut se on kulkenu vähemmän.
PoistaToivon todella ettei koira ole SKL:n kaverikoiratoiminnassa sillä siihen saa osallistua vain terveet koirat, spondyloosia sairastava koira ei ikävä kyllä voi toimia kaverikoirana :(. SKL:n vierailuilla ei myöskään saa koskaan ruokkia koiria - ei ohjaaja eikä asiakkaat. Kolmanneksi, ohjaajat ovat aina vaitiolovelvollisia eikä vierailuista saa julkisesti puhua tai kirjoittaa.
VastaaPoistaMinä tunnen koirani parhaiten, joten ihan varmasti kuljen jatkossa keikoilla - kun ei koirani ole tähänKÄÄN päivään mennessä oireillut millään tavalla. Asia on varmistettu toiminnan johtajalta, ja hän oli myös sitä mieltä että minä tiedän millon voi käydä - millon ei. Onneksi tämän yhdistyksen puitteissa osataan joustaa ja käyttää maalaisjärkeä tapauskohtaisesti. Sääli jättää toiminnasta pois koira, jolla on jäykkyyttä selkärangassa.
PoistaSKL:n vierailuilla ei varmaan saa ruokkia koiria, sääli. Monet asiakkaat kun ei edes pysty muuta tekemään kun pitämään namua kämmenellä ja tuntea kun koira sen siitä ottaa. Miksi viedä semmoinen ilo pois? Vanhukset tulevat iloisiksi kun saavat koiralta käsipäivää ja voivat antaa siitä palkan. Ovat onnellisia siitä huomiosta jota koira niille herkun toivossa antavat. Entäpä lapset? Nehän hihkuu kun saavat koiran tekemään vaikka mitä temppuja. SKL:llä on hieman erilaisemmat säännöt tosiaan..
Minäpä poistan tuosta blogikirjoituksesta kaiken mahdollisen mikä sinun silmääsi osuu keikkakäynniltä, niin ei jää enää paha mieli ;) Vaitiolovelvollisuudesta olen tietoinen kyllä, hyvä että sinäkin.
Jos tulee muuta vielä mieleen, niin laitan postia tulemaan katiii89@hotmail.com