6.5.2017

JULLATUUUS!

En tiiä lukeeko tätä saakelin koerapäiväkirjaa kukaan, mutta kerta menin lupaamaan yllätyksen - täältä se pesöö:

Ensimmäinen etappi kesälomareissulla oli Ruotsin Ekorrseleen, Indian Tribe Husky's-kenneliin. Siellä odotteli koti-Suomeen kyytiä kuukausia aiemmin bongattu pikkunen sinisilmänen akanretale. Se asusteli laumassaan Aurora Borealis safarikennelissä ja nyt se pikkiriikkinen muuttaisi tänne nälkämaahan Kainuuseen. 

Koiran piti tulla muulla kyydillä Suomeen, mutta niinkuin yleensä suunnitelmille käy - ne kusee. Sisuunnuin ja tempasin sitä kuuluisaa härkää sarvista ja perkele, haetaan se koero ite. Olinhan minä kirjoitellut koiran omistajien kanssa jo viestitse Lontoon murteella, miksi se olisi vaikeampaa face2face? Meinas kyllä paniikkia pukata, ja vielä seleviltä päen! Van sitteku sai suunsa aoki ja alko puhumaan niin siinähän parituntinen meni että heilahti. 

Tämmönen näky meillä oli asuntoautossa, yksi koira meille ja yksi lähtisi Inariin Elinan luokse. Koirat matkustivat täysin ääneti kaikki 700km. Olivat uusien ihmisten kanssa pienessä ja kolisevassa uretaaniunelmassa, eivät niin tottuneita tämmöiseen "normaaliin" elämään. Ja silti täysin ääneti. Alkumaku koirasta oli jo hyvä tunne. Yö meni hyvin vaikka nukuttiin vilkkaan Jäämerentien-varressa pienellä levikkeellä. Tekivät paskaa ja kusta hihnassa, kun aluksi rohkaistuivat tulemaan ulos turvallisista häkkeistään. 

Vasemmanpuoleisessa yksiössä on Zanji-uros ja oikealla on minun elikkoni Lomasi.



Koirat pudotettiin seuraavana aamuna Kittilään. Meillä oli treffit Elinan kanssa siellä, se ottaisin koirat kyytiinsä siitä ja myö päästäsiin jatkamaan lomareissua kohti Enontekiötä. Muori oli tökätty heti pahamaineisempaan tarhaan missä myöskin Taiga asusteli. Alkoi hikoiluttaa että mahtaakohan siellä tulla uudesta koirasta ruotsalaissiperialaista jauhelihaa. Illalla sieltä tuli viestiä että kaikki ok, ei ärinää eikä purinaa. Vain korvassa olevia neniä ja uteliaita nuoria tyttöjä. HUH!!!



Nelivuotias narttu, joka on juossut viimesen kauden Ruotsissa keulilla. Tämähän on siis täsmähankinta, mulle jolla ei ole kunnollista keulakoiraa eikä aikaa kasvattaa pentuja. Niin lunki tapaus! Voiko "kodinvaihtaja" olla lunkimpi. Tottunut koiriin, käsittelyyn. Autoilu oli vähän ällöttävää, samoten hihnassa kävely. Kaikki nämä on parissa päivässä taputeltu. Se vetää nelivedolla kohti molempia autojamme ja etutassut ojossa on tulossa kyytiin. Ei kuolaa eikä vapise enää. Istuu kiltisti jopa kauppareissun ajan. IHANA!




No mitenkä muu lauma on ottanut vastaan? Taiga ja Venus kerkesi tähän sinisilmään tutustua jo Inarissa, kuin oisivat aina kavereita olleet. Kotitarhaan päästessä sama meno jatkuu. Pienet nuuskimiset ja tarhan esittelyt Kurkon toimesta, siinä kaikki. Sitten alettiin jo porukalla pötköttelemään. Dimmukin oli oikein vieraanvarainen eikä heti ollut menossa mökömököpuuhun.





Indian Tribe Husky's Lomasi on tämän koiraeläimen virallinen nimi, häntä on kutsuttu Ruotsiksi nimellä Lomasi, mutta näin kankeana suomalaisena siitä on leivottu Luna. Una-Luna. Unanaa. Minä oon aivan myyty. Syö luita, pitää puolensa luista, syö lihaa, syö järvikalaa. Mutta Atrian lihapullat ei käy. Pitää olla HK:n grillinakkie. Joku roti sentään.



Oma lauma näytti mallia että mitenkä sitä meijjän pirtistä pannaa tassulla koreaksi. Kurko on ollut uuden tulokkaan mielestä jotenki erityisen houkutteleva, se oikeen kopin katollakin hakeutuu paapan viereen. Paapa rykäsöö välillä ja ruotsalainen hoitsuu istuu vieressä ja lohduttaa. Vai outtanekko tuo perintöä :D



Onhan sitä jo kerennyt kuulla kuinka raakkikoirat pitää laittaa pois kun lauma kasvaa. Mikään koira tuosta viisikosta ei ole raakki. Kaikilla on oma paikkansa ja tilansa talossa, autossa, tarhassa, sydämessä. Mitään koiraa ei laitetaa mäkeen tai monttuun toisten tieltä. Vaikka olis vanha tai vetämätön, ne saapi vaikka sohvalla röhnöttää ja olla mamman rikkaimureita. Sitten aletaan katselemaan isompia tiluksia tai jätetään koiria ottamatta, jos alakaa ahistaa. Viis koeraa menee ihan tasan siinä missä neljäki ;) Onhan mulla täällä vähä väliä ollukki viis, millon veljen, isän, kavereiden koiria kylässä tai hoidossa..

Mutta nyt, minulla on OMA upea viiden huskyn lauma ♥ ällöttävää, tiedetään.

7 kommenttia:

  1. Firma pystyyn Katikki, hossaan muutatte ni asiakkaitahi riittää! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hossassa on jo rekikoirapaikkoja, joten me ollaan vaan haittona siellä :D Enkä minä halua hyvää harrastusta pilata tekemällä siitä työtä. Tiedän, olen ihan kuivakka :D

      Poista
  2. Ihana pörrömuumi tuo Dimmu! :D Onnea laumanjatkeesta, yllättävä mutta varmasti viksu veto! Nätti neito. Näppäilehän joskus vaikka fiiliksiä taikka vertailua aikuisen koiran ja pennun ottamisen väliltä. Useilla taitaa olla kokemusta vain toisesta ja kiinnostelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dimmu se on semmonen kolmen tipan tamppooni ;) Sillä on aina ollu runsas karva, mutta kastroinnin jäläkeen se oikeen kuhahti täyteen loistoonsa!

      Lunan osto oli viksu veto, ei oo nyt aikaa kasvatella pentuja ko mulla alakaa tosiaan kalusto vanheta kun odottelee vuoden - puolitoista ennenkö nuoria laittaa valjaisiin kunnolla. Ja Luna on "valmis" rekikoira, ei tartte ko iskeä valjaisiin ja lähteä sököttelemään. Ja nyt ainaki tuntuu että aikuinen oli parempi valinta, silläki syyllä ettei Dimmu oo niin nokkaantunu. Sehän ku ei tule pentujen kans toimeen nykysin enää oikeen mitenkään, mut Luna on kypsä aikuinen nainen jonka tuhero haisoo niiiiiiiiin hyvälle ;))) EIhän siinä voi äristä!

      Kiitos kommentistasi oi Anonyymi :)

      Poista

Jätähän terveisie, niistä myö tykätään!