Rantaleijonoita ja viikonloppuvaparia

Viikonloppu vierähti mökillä, koiramaisissa merkeissä tietenkin. Läskipyörällä juoksuttaen tai kamera painona kaulassa maastossa :) Taiga oli vaihtelevasti mukana reissuissa, sillä on niin tympeä tyyli roikkua äeteensä karvoissa jatkuvalla syötöllä eikä Venus sano sille mitään.

Julle sai luvan kanssa leikkiä Taigalla ja tekikin sen oikeen kunnialla! 

Julle on sitten mainio pystäri, sille maistuu ruoka, se tulee toimeen laumassa, se leikkii käskystä Taigalla :D

Kimmo vuorikiipijänä!

Kolme neljästä koirasta tykkää läträtä ja kökkiä kaikenmaailman lammikoissa. Kurkoa ei saa veteen millään, se käy mökkipihassa juomassa lintujen pesualtaasta. Jos varpaat kastuu, niin ei hyvä heilu....

Koirat oli tällä kertaa kiinnostuneita tonkimaan majavan jyrsimiä puiden torrakoita rantavedestä. Yleensä nuo ei kepakoista piittaa, eivät nouda tai leiki kepeillä. Mutta näitä hämmensivät ihan oma-aloitteisesti. Dimmua ei pelota ottaa kepukkaa syvemmältäkään, Taiga seuraa tässäkin asiassa tiukasti vieressä - kai se mallioppii miten keitetään pottuja ;)

Siitepölyallergisen parasta aikaa, pikkunen sade ja kostea keli. Kesän aurinkoiset ja kuivat, hieman tuuliset päivä on hanurista. En kerkie muuta tekemään kuin aivastelemaan ja niistämään räkäviisarini vereslihalle.

Kurkokin siellä taustalla juoksentelee, tiukasti hiekalla ettei vaan herran herkät käpälät ota kosteutta.

Kyllä se tuo ulkoilma tekee kutvosta ite kellekin.

Suosittelen. Ja jos yhtään oloo vielä helpottaa niin halaa vaikka puita tai pyöri mättäässä. 

Tai jätä puhelin kotiin ja ole huomaavinasi lähimmässä puskassa karhu, palaa karstat pumpusta kun munaravaat takasin mökille.

Ädjö!

Pöhölenkkie paistamassa

Kaunis keväinen hankikantava aamu, repullinen kärkkäriä ja mehua, kamera, koirat, parempi puolisko ja kelekka. Tarkottaa meidän tilanteessa että vedetään JahtiTexit niskaan ja häivytään päiväksi jonnekki niemeen tai notkelmaan ulkoilmasta nauttimaan. 

Nauttikaa tekin! Vanhan D80 rungon nokalla keikkui se "suttuzoomi", ei itketä niin kovasti jos kelkan kyydistä tippuu ja kamera menöö kappaleiksi.. 

Kurko ja Dimmu ne juosta pökittää siellä missä on lunta, vaikka tiet alkaa olla sulat. Ne ei lumesta luovu, ei millään!

Jälkitunnistusta, mikä eläin tästä on juossut? Oikea vastaus tekstin lopussa.

Rannat on sen verran sulat että Kurppakin pääsi tulvavettä maistelemaan. Jäällä pystyy huoletta vielä rälläämään.

Lähettiin sinne makkaranpaistoon. Iso ja rimpinen suo, jonka takana oli sula kallioinen saareke. Dimmu on helkkarin huono keväisin ylittämään minkään sortin jääkenttiä, ei ruvennut ylittämään suota mitenkään. Isäntä sitte hyppäsi takasi kissan selekään ja nouti viimeisenkin koiran paikalle... Dimmu on kokenut kelkassa olija, se istuu kyytissä ku miehet konsanaan.

Mukana oli siis pikkuveli ja Julle. Tässä ne tarkasteloo tervaskantoa yksissä tuumin. Tulisko tästä tulet vae ei?

Julle alottanu karvanlähdön, kylläpä siitä tupot lenteli kun Kurkon kanssa leikkivät tönttöstä ja hippasta yhtäaikaa.

Olipa meillä paistattelupaikka makimoilleen! Ihan rutikuiva kangas, ei kastunu kenenkään hanuri istuissa. Ei ötököitä, ei sisiliskoja. Vain kevät ja hohtavat hanget, parasta viihdettä!

Todistettavasti nämä kaksi äpärää on samassa kuvassa ilman suukopua. Jullella ois niin mahottomasti haluttanu kokeilla miltä se urokseen sekaantuminen tuntuu, pientä kireyttä oli kokeilukohteen puolesta havaittavissa. Dimmu pääsi lopussa tissienvälikoiraksi nuotiolle kun Jullelle tarjottiin käpysotaa tai keppimiekkailua touhottamisensa lopettamikseksi.

Osasi Jullekin rauhoittua. En tiiä, pöhölenkki vai Dimmu mielessään..

Pitihän mullaki päästä jotain bensavehettä huuattamaan! Poekain kanssa pärrättiin isoveljen mönkkärillä. Melko sotkusta hommaa, näin rospuuttakelillä. Mukavaahan se on!

Mökkirannassa oli lämmin, jäät sulaa suhinalla ja rantaporeissa voisi jo pyörähtää turkin heittämässä. 

Jätkänpätkät joutuu milloin minäkin välineen kyytiin. Kurko varsinkin on todella kärppänä jos pääsis jousille. En tiiä tykkääkö se olla kyytillä vai osaako se vältellä liikuntaa? Mene ja tiedä. Näin oli heleppo kuljettaa koirat ennen autoon laittamista.

Tämmöset lauantait on niin tervetulleita, odotan innolla pennun ja Venuksen kotiutumista jotta päästään niiden kanssa retkeilemään. Venus on todella nokkela tyttö juoksemaan kelkan ja mönkkärin kanssa. Sitä et kyytiin saa, muutakuin pakolla. Pentu opetetaan myös erinäisten moottorivempeleiden kyytiin. Sille on varattuna paikka pentukurssilta.. En minä innokas ole ;) Huomenna ne täyttää jo 6 viikkoa, en malta outtaa uusia kuvia!

Miten lukijat, liikkuuko teidän koirat moottorivehkeiden kyytissä mielellään? Jos autoa ei lasketa.

Pst, jälkitunnistuksen oikea vastaus on Kolmivarvas-Kimmo! Se kuka vastasi mielessään oikein, on tietäjä.

Resepti ulkoilmamyrkytykseen

Kun näky pirtissä on tämä:

On sillon takana tämä, kaikkien meidän lemppari talon ihmisistä karvaturilaisiin - lumikenkäily:

Tai, on hilluttu kamujen kanssa mielipuolina kuin möyrytautiset sonnit:

Tällä konstilla koirista saapi illan ajaksi huomaamattomia! Suosittelen kokeilemaan. 

Kuvassa on isän ja velipoikien mehtyyoppilas Julle. Reilun vuoden ikänen "Julukku" on pystykorvan ja jonkun toisen pystykorvasen mehtäkoeron cocktail - kotosin pojankloppi on Kittilästä. Semmonen taskukokoinen ja mahottoman sievä! Haukku on rouheaa, matala bassomurina. Ei mikään piukuttaja kuin edeltänsä Jaro.

Julukku on liikkuvaa sorttia, millon minäkin elukan perässä päästelee. Lintukoiraa siitä ollaan muokkaamassa!

Kurkon mielessä Julle ois ollu sairaaaan kiva leikkikalu. Mutta tämä pienempi punanuttu olikin liukas luikku, pääsi jokakerta karkuun kanervikon suojiin.

Avannolle oli ruuhkaa! 

Rita, nykysin kutsuttuna "Fossiili" tai "Hourio" oli myös matkassa. Kummasti se jaksaa hämmentää matkassa vaikka kuuloelimet alkaa olla toimimattomat. Nenäänsä se käyttää, sen turvin varmaan suunnistaakin metässä kun ei lumikenkien rahinaa ja meidän höpötyksiä kuule. Silmät sillä alkaa olla sameat, oisko vanhuuden vaiva eli kaihi!

Venukselta terkkuja, valtakunnassa kaikki hyvin! Pennut kovasti kasvaa, silmät on auki ja pupelot on saanet vetelää spagettie muistuttavat jalat allensa :) Kovasti ne opettelee siellä tassuttelemaan. Tulikin tänäaamuna multimediaa että pennut yli lootan. Nehän täyttää huomenna eli maanantaina jo 2 viikkoa! Pian pääsee katsomaan pienie. Venus onkin pistäny korvansa taakse saman nartun minkä minäkin..