Koera-akan kännykän uumenista

Kiireislaatuisen elämäni vuoksi kännykän kamera on ollut kovemmalla käytöllä jo pitkään. Sinne kertyy ties minkälaisia otoksia eikä niitä edes muistakkaan!

Puhelimella otetut kuvat on oikeestaan sitä mitä meidän koiralaumassa tapahtuu näinniinkö arkena. Sitä mitä me touhutaan evridei. Se kännykkä kun tuppaa olemaan (toisaalta ikävä kyllä) koko ajan lähellä niin saapi otettua ties mistä tilanteista otoksia. 

Noniin, Sonyn syövereistä löytyi moisia otoksia. En jaksa muistaa onko näitä kuvia täällä julkaistu, mutta jos on - koettakaa kestää :D

Julle-poika hoijossa, Kurkon lempilelu :D Kuvattu syksyllä '16.

Kurko on oikea mato tuohon kerjäläisyyteen. Nyt siellä pitäs antaa ruikkaria minkä päällä tomaattitonnikalaa. NJAM!

Taiga tavihommissa. Olipa se mieluinen "yllätys" isännälle että koera haki vedestä eikä ihmisväellä tarttenu riisuutuo.

Meijän retkeltä nuotion äärestä, odotellaan että iso kanto alakaa hiillostua makkaroijen paistoon sopevaksi. Hyvä on tätäkin taitoa opiskella, odottelua siis.

Taiga päiväettoneella Kurkon poron kanssa. Porolla ei näy tulleen uni silimään.

Taigan sisko, Venuksen tytär - Anor oli meillä jokusen viikon kylässä ja hoijossa. Pikki sähikäinen ♥

Pian tämän kuvan jälkeen Venus katosikin elokuussa. Se tarina onkin kerrottuna tänne. Vieläe puistattaa. Akkateeri me kuitenki saatiin saaliiksi!

Hirvenmehtyy on alakanu ja hiskit sen kyllä huomaa! Tänäsyksynä talon isäntä aikoo taas itekki liittyä hirviporukkaan, joten koeriin hammashuolto ja riistalihan saanti on turvattu :)

Tais olla ensilumi!

Kvartetti eiku trio eiku tupladuo hetkeä ennen eroa. Nartut lähti Inariin töehen. Kimmoa ei paljo kiinnosta, kunhan saapi olla rauhassa omassa luukussaan.

Kurkku-ukko Varisjärvellä joskus. Se aina töröttää tuossa pöyvällä kun pysähytään valvomaan Taigan uintiharjotuksia. 

Taigalta lähti vehkeet marraskuussa, tässä kuva haavasta tikkienpoiston jälkeen.

Mikäpä sen mukavampaa kun kirpeänä aamuna pyyhkästä mökille koeriin kans, tallustelemaan jääkannelle ja nauttimaan pienestä pilkahduksesta aurinkoa. Koita ottaa kuvia koerista mutta yks saakeli ripuliperse tuppautuu aina vääräppäen kuviin että varmasti näkyy kaikille paskan olleen hulivilie..

Dentastixie kitusiin, mukavia herkkuja kun sattusivat olemaan tarjouksessa!

Tupasvillasuolla Varisjärvellä. Ilima oli kostea ja kaikkialla haisi kastemadot. Tunnelmallinen kuva, jostain syystä.

Aina on hyvä keli uida ja läntäröijjä, tuumii räpylijalka-Taiga. Hetken perästä kuvanoton jälkeen puhkesi ukkosmyrsky joka pieksi lenkkeilijöitä raekuurolla.

Eipä unohdeta syömistä ja raakaruokinnan hehkutusta! Pakkaset pullollaan :)

Ukki-Buugi lempiasiansa äärellä, aloittelemassa syömistä. Paikallisen lampolan tuotteita, karitsan lapoja! "Kuin sipsie söesi", runoili Kurko.

Kimmo Kiannannorppa asemissaan nuotion äärellä. Eiköstä hälle mitään?

Ukki Von Kurpaa on vaivannut maaliskuun alusta saakka lentsu. On käyty lekurissa, on otettu verikokeita ja tulehdusarvoja, kuunneltu sydän ja keuhkot, cerppi ei oo koholla mutta varmuudeksi syötiin 14pv antibioottie. 10 pv kipulääkettä. Yskä on ollut kuivaa, oikeen takovaa ja väsyttävää sortimenttie. Ukki on ollut sisäkoirana melkeen kaks kuukautta, ei lenkitystä eikä hillumista. Nyt huhtikuun lopulla sillä alkaa lima irrota ja olo helpottua. En oo kuunaan tavannu näin sitkeätä yskää. Veinkö sen liian myöhään lekuriin vai onko vanhuksella vaikeampi parantua? Ei se minusta vanhus ole, vasta 9v! Tulehduskipulääke ollut parempi apu mitä AB. Surkea on koira sairastaa :(

Kimmo näyttämässä mallia mitenkä pitää parantua, kaivautua huskypeittoon ja näytellä surkeata. Ja mieluusti houkutella isi sinne peiton alle kaveriksi. Sen kanssa on lämmin nukkua, mamma on kertonut. 

Velipoijjaat kiikutti ison kasan isoja ahvenie koerille, minähän näppäränä tyttönä keittää porautin ne ja lajittelin uunipellille. Pistin sitten pellin päällä pakasteeseen, kyllä on tykätty pöperö haskiin keskuudessa :)

Kurkon ollessa sairaslomalla ja narttujen ollessa Inarissa - on Dimmu päässyt yksinvaltiaana aina möksälle mukaan irtijuoksemaan. Tässä on sen käsitys villihtemisestä ja energian kuluttamisesta. 

Kuten jo varmaan olen tuhatkunta kertaa sanonut, meillä on tehty remonttia täällä kotikolossa marraskuun puolestavälistä asti ja nyt se on saatu päätökseen! Tämä portaidenalusta on ollut koeriin valtakuntaa mutta rempan aikana kaikki ylimääräinen jaloissapyörivä röse on tungettu tuonne portaiden alle "remonttia pakoon". Nyt kesälomalla ollessa sain loppusiivouksen tehtyä ja tuon koeriin kolon siivottua. Itulaatikko on jälleen käytössä!

Kurkku mieluusti makoilis ihmisten sohvalla, vaikka emäntä siivoushumussaan tempasi sohvatyynyt kartanolle ja pääliset pesuun. On se kyllä eri Kesseli tuo koira :D

Kimmon onnellisuusmittarit painuu aivan tappiin kun joku vähän raapii...

Tämmöstä kuvasatoa oli Xperia niellyt, pääasia että jotain kirjotusta on saatu aikaseksi :)

Lapin reissuun lähtee koko kameravarustus mukaan, päästään vielä ajamaan lumille sekä kelkalla että valjakolla. Venus ja Taiga - mamma on tulossa ♥

Kesäkoomassa

Siinäpä se kesä on mennä viuhahtanu. Onneksi, ollut TODELLA kiireistä. Valehtelematta, tämä on ensimmäinen viikonloppu kuukausiin että on lauantai ja sunnuntai vapaa - ilman mitään kissanristiäisiä. Olen kerennyt käymään lenkillä ilman kelloa kaulassa että kohta pitää rientää.

Tänäaamuna sain nukkua ilman että tuo saatanankeksintö alkoi laulamaan herätystään. Sain keittää kahvet ilman että tikitys käy perseessä vauhtia vauhtia vauhtia.

Tänäaamuna sain pakata lihapullien, trackerin, koirapillin ja koirien lisäksi autoon myös kameran. Ja mikä parasta, ei satanu vettä! Sitästä on tänäkesänä riittäny.

Tänäaamupäivänä olen saanut istua tietokoneella ja tutkia vaikka sohvanraosta löytyneitä muistikortteja ja siellä oli pentukuveja. Sulakaa ällötykseen! ♥

Niin, mitä me on kesä tehty. Ei oikeastaan mitään. Kerrassaan. Muutamat näyttelyt on tyttöjen kans käyty, Venus sai viimeisen sertinsä Kemijärveltä ja Taiga ensimmäisen Ristijärveltä. Muuten ollaan liikuttu maastossa, marjastettu sen verran että saatiin mustikkapiirakkaan törtteet. Sieniä on kerätty pari pannullista. Muuten vaan oltu ja öllötetty, perusarkea. Taiga on edelleen rasittava penikka. Dimmu yhtä änkyrä ja notkea kuin näkkileipä. Kurko nyt on Kurko. Venusta ei huomaa, edelleenkään.

Metällä on käyty ja saalistakin saatu. Taiga on korotellut pisteitään tekeytymällä vesilintunoutajaksi ;) Josko saisin ne videot tänne ladattua missä se on tositoimissa. 

Poroja ei oo tänäkesänä ajettu kertaakaan, kop kop. On pitänyt olla todellatodellatodella varovainen valitessa lenkkimaastoja, ettei koirat karkkoa porojen perään - nimittäin täällä on niin paljon susia eikä mulla oo yhtään ylimäärästä koiraa syöttää niille valtion paskaturkkeille. Onneksi on tuo luottopaikka, Varisjärvi. 

Lauma sai väliaikaista täydennystä, Venuksen tyär ja Taigan systeri. Tässä on Anor!

Anor on ollut meillä nyt viikon. Se on osoittautunut paljon samanlaiseksi kuin emonsa. Ruualle perso natisija ja tassulla pieksäjä. Taiga on saanut maistaa omaa ärsyttävyyttään, nimittäin Anor leikkii Taigalla.... :D

Anor sai kaulaansa tutkan ja nimikoidut valjaat puhelinnumeroineen. Varustauduin kaiserwurstilla ja Atrian lihapullilla. Jännätti vähän että mitähän se tuumii kun pääsöö avoimeen maastoon jossa on niiiiiiin paljon eri hajuja mitä kotikolossa Kuopiossa. Mitästä koiravaarin paskaa, sehän on viikon aikana oppinut kuuntelmaan nimeään paremmin ja tuloo heti taskulle. Minun koirat tuloo vihellyksestä luokse, joten lienöö oppinut jotain siinä samalla :)

Niin, poroja ei oo ajettu. Mutta pyöritty porossa. Paskassa ja kusessa. Pian alkaa poroilla rykimä joten paskaa ja kuolemalle haisevia kusia on metät täynnä. Ja niissä on pakko pyöriä, siis aivan pakko. Venus ja Kurko on oikein matoja tähän hommaan. Kiva sitten ottaa poronkuselle haisevat koirat samaan autoon.

Tätä tietä me marssitaan lähes jokapäivä. Merkkailtua reittiä, niin minä kuin koirat. Maisemakin on yleensä tämä, pelkkää pers'reikää.

Anorilla on sulkasato. Sillä on vielä pieni keesi tuossa lantiolla ja hännässä. Muuten siitä ei oo jäljellä muutaku haituvat :D 

...mitäs pienistä, kunhan on vaan hauskaa! 

Venus maistelee syksyn tuulia, mitähän se talvi tuo tullessaan :)

Taiga ei ollut tällä reissulla matkassa ollenkaan, se apina on alottanu perseilyn kun menen häkkiin pantojen ja valjaiden kans että lähetään lenkille. Jätin sen sitten häkkiin märisemään, saa nähä montako kertaa se jättäytyy matkasta. En todellakaan ala makupaloilla sitä hännystelemään eikä hyysäämään. Jos ei lenkkivermeet kiinnosta niin sitte ei kiinnosta lenkkeillä! Olokoon mokoma. Eikä tee tiukkaakaan heittää yhtä änkyräpussia tuonne häkkiin.

Rantaleijonoita ja viikonloppuvaparia

Viikonloppu vierähti mökillä, koiramaisissa merkeissä tietenkin. Läskipyörällä juoksuttaen tai kamera painona kaulassa maastossa :) Taiga oli vaihtelevasti mukana reissuissa, sillä on niin tympeä tyyli roikkua äeteensä karvoissa jatkuvalla syötöllä eikä Venus sano sille mitään.

Julle sai luvan kanssa leikkiä Taigalla ja tekikin sen oikeen kunnialla! 

Julle on sitten mainio pystäri, sille maistuu ruoka, se tulee toimeen laumassa, se leikkii käskystä Taigalla :D

Kimmo vuorikiipijänä!

Kolme neljästä koirasta tykkää läträtä ja kökkiä kaikenmaailman lammikoissa. Kurkoa ei saa veteen millään, se käy mökkipihassa juomassa lintujen pesualtaasta. Jos varpaat kastuu, niin ei hyvä heilu....

Koirat oli tällä kertaa kiinnostuneita tonkimaan majavan jyrsimiä puiden torrakoita rantavedestä. Yleensä nuo ei kepakoista piittaa, eivät nouda tai leiki kepeillä. Mutta näitä hämmensivät ihan oma-aloitteisesti. Dimmua ei pelota ottaa kepukkaa syvemmältäkään, Taiga seuraa tässäkin asiassa tiukasti vieressä - kai se mallioppii miten keitetään pottuja ;)

Siitepölyallergisen parasta aikaa, pikkunen sade ja kostea keli. Kesän aurinkoiset ja kuivat, hieman tuuliset päivä on hanurista. En kerkie muuta tekemään kuin aivastelemaan ja niistämään räkäviisarini vereslihalle.

Kurkokin siellä taustalla juoksentelee, tiukasti hiekalla ettei vaan herran herkät käpälät ota kosteutta.

Kyllä se tuo ulkoilma tekee kutvosta ite kellekin.

Suosittelen. Ja jos yhtään oloo vielä helpottaa niin halaa vaikka puita tai pyöri mättäässä. 

Tai jätä puhelin kotiin ja ole huomaavinasi lähimmässä puskassa karhu, palaa karstat pumpusta kun munaravaat takasin mökille.

Ädjö!