Oli kesä oli mopo..

Mitäs tuommosen viiskuisen penikan kesään nyt yleensä kuuluu? Käpyjä ja lenksuvia maitohampaita. Kuten kuvassa näkyy ;) Tai on näkymättä.

Työt on haitanneet harrastustoimintaa, mutta koirat on päässeet lutrautumaan aina töiden jälkeen - Taigakin oma-alotteisesti rupesi uimaan!

Kimmo on vaan niin heleppo kuvattava, sen voi käskeä laittamaan silmät kiinni ja nuolemaan tursuaan.. Mutta hei, sillä lähtee karvaa! Ihan oikea karvanlähtö, en ees muista millon viimeksi semmosta on tapahtunut :D

Pikkukoiran matonsotkemistaidot on vieläki ihan semihyvässä terässä. Se vaan tirahtaa, minkäs teet, hups.. Ja ne pirut, ilo-lirut... metritolkulla iloista kusta!!!! Onhan se siltikin niin kelpo pentu, syödä osaa ja kiireellä. Vaivihkaa pöllinyt Dimmulta, voitteko kuvitella - DIMMULTA, lihaköntin. Röyhkeä elukka!

Irtipito on edelleen helppoa, jopa poron kirityksestä tuli toisella huudolla luokse, häntä heiluen. Harmitti kun ei ollut mitään herkkua annettavaksi, vain lässytystä ja mussutusta. Tais sekin kelvata :)

Kaislikossa suhisee...

Mökillä ei olla tänäkesänä juurikaan päästy olemaan, mutta ainakun sinne mennään - on koirilla nämä samat puuhat. Tapetaan kilpaa hiiriä, mätetään mustikoita enemmän kuin kukaan thaimaalainen yhteensä, uidaan ja mennään pentua pakoon veteen ja...

... ja jonotetaan kesäkeittiöön.

Venus piipahti Iisalmessa missikisoissa. Sieltä päästiin äkkiä pois, avoimen luokan sileä erinomainen. Vettäkin satoi ihan tuutin täydeltä, vaihteluksi. Arvostelu oli muuten paikkansapitävä, mutta tuomarin mielestä Venuksella on liian matala hännänkanto juostessa. Eikai sen sirpillä / kippuralla pidäkkään olla? :D No, sertiä jahdataan seuraavaksi Rovaniemellä kuun lopussa.

Taigan debyytti sitten Siikajoen pentunäyttelyissä syyskuun alussa! Siellä pidetään pienimuotoiset penturehvit, narttu 1 "Sky" ja narttu 4 "Bay" tulevat myös :) Ja Lindaa myös pääsee morjestaa.

Uus tarha on odotellut giljotiiniaan tovin aikaa. Eipä siinä mennyt kuin kolme varttia ja reikä oli seinässä. Kätevää, koirat voi kulkea kahessa häkissä miten vaan - ja tarvittaessa portti laitetaan kiinni. Vielä ei ole ollut tarvista, vaikka Siska oli sekottamassa yhen yön ajan pakkaa!

Haaparannan reissusta ostin myös kuvassa vasemmalla huonosti näkyvät metalliset kuppitelineet suoraan ruuvattavaksi verkkoon. Ihan simppelit, mutta Taigan pirulainen konttaa tuolla telineiden alla ja nostelee kupit pois. Sitten niitä yleensä voi ehtiä kopeista... Molekyylejäkö niistä etsii, en tiiä :D

Vielä kopin päälle lippa, jotta ei tuo pääkimuli loiki yli.... Ei se vielä ole yli tullut, mutta onhan se varma ku kerkeet johonki reissuun lähteä ja luulet jättäneesi koirat taaksesi hyvillä mielin. Sillonhan se karkaa, tietenkin. Kiitos isännälle joka tämänKIN kotkotuksen häkkiin tekasi :)

Yksi on meidän joukosta poissa, Rita-mummu lähti luodin mukana pilvilinnoille reilu viikko sitten. Nyt saapi laukata ilman kipeää polvea, syödä herkullisia luita ilman mahakippeätä, nähdä kuin haukka ja kuulla maailman pienetkin supitukset. Outohan se on vielä tulla kotiin kun raitapaita ei ole papattamassa. Siellä se meitä valvoo ja papattaa :)

Häkkirojektie II "Lautapohjatarha"

Uus mörskä on ollut pystyssä jo kuukauden päivät - mutta muka niin jeesuksen kiireisenä en ole kerennyt tarttua tähän projektiin ja käydä läpi kuvia ja rakennusvaiheita.

Ensinnäkin, suurin kiitos kuuluu miehelle joka asuu talossamme. Minä olen toiminut vain huskynkestävän lopputuloksen suunnittelussa - ja maksumuorina. Rahapussista ei olekaan muuta hetkeen näkynyt kuin ammottava pohja...

Tästä se alkoi; alueen mittaus ja merkkaus oranssilla spraylla - koska tollukka koiranomistaja ei hahmota mittoja jos ei näe niitä konkreettisesti. Isäntä kuljetti kotitaloltaan runkopuiksi muutamia vanhoja puhelinpylväitä. Näin mahdollistettiin tarhan nostaminen vaateriin sepelitarhan kanssa. Lautapohja vaatii myös itsetuulettuvan alapohjan, tässä tapauksessa maahan on matkaa parikymmentä senttiä. Eivätpähän märkäne! Edes koirat.

Pylväisiin on tehty kehikko, ns. ruotolaudat joiden päälle laudat on näppästy.

Tämän julkaisun ensimmäinen huski ;) Oli muuten kovassa käytössä. Säpinää...

Venus ja Kurko varmaan ottaa lukemaa siitä, mihin se paskapotero oikeen tehhään. Taiga on kuvissa ihan pienipallero, se olikin aina häkintekohetkellä opettelemassa isojen koirien juttuja häkissä.

Alunperin oli tarkoitus tehä uus häkki samanmuotoisena kuin entinen, pitkä sivu taloonpäin. Tuo tarhan pohjalla oleva mänty määritteli pitkälti pelisäännöt. Sen oli jäätävä sisään, leikkimökistä ei tullutkaan koirankoppia eikä isoa kusipuuta tarvinnut kaataa. Kompromissi ja häkin muoto muuttui, lyhyt sivu taloon päin.

Ipanan päivät kuluivat luita jyrskytellessä ja moottorisahan pärinään totutellessa. Pari kertaa piti ipana pelastaa, pää jumissa verkonsilimässä.....

Huskilla alkuvaot ruotolaudoille....

...ja temmillä viimeistely. On jämptie touhuo!

Kaiketi hirvitti tuo lautatavaran määrä mikä tähän rojektiin upposi. Varsinki ku ite olit niitä itellesi myymässä ja vielä maksamassa! HUH! Mutta vain parasta mamman parhaille kamuille. Itellenihän en ole raaskinut terassia teettää - joten voin käydä kylässä hiskien terdellä :)) Meillähän koirat kuljeksii terassilaudoituksella. Oikeen tiiättekö höylättyä kestopuuta!

Siitä se sitten alkoi muodostua. Poteron paikkakin jo päätettynä. 

Suomussalmellakin on paistanut todistettavasti tänä kesänä aurinko. Sittemmin on tullut vain vettä. On muuten tänäkesänä ollut helppo sepelitarhan siivous, ei ole tarvinnut kalkita kun Esteri on huuhdellut kivet ja kuset mennessään.

Tässä vaiheessa me kerrottiin ukkoille, että teijän uuvessa talouvessa on oikea kusipuu. Eikä mikään pihapuusta nyppästy karahka toimittamassa ykkösasian virkaa. Kurko oli tippua karvoistaan, Dimmu aikoi jatkaa kyykkykusemista.

Tottakai meidän kusipuun piti saada myös kunniakkaat kaulukset. Ja sopivan pienet raot mäntyyn, etteivät vaan minun kuplamuovissa kasvaneet vellipersekoirani satuttaisi hentoja varpeja.... Ensin tietenkin hienosäätö ja kulmien "oikaisu" tällä moottorisahojen partaveitsellä.

Yksi kaunis ilta ja 800 ruuvia takanapäin! WUHUU!!!!!!

Sitten alkoi se takominen. Elementtie kehiin. Kulmarautaa, ristimittoja, tukipuita, ovea jne. 4 kpl 2x2m ja 2 kpl 2x3m elementtiä. Ja ovielementti. Entisestä häkistä tulikin melkein yksi pitkä sivu.

Kekseliäänä miekkosena isäntä tekasi rynkyttämisenesto-palikat hukkapaloista. Vai onko ne ylitaittumissuojat näin suomeksi? No kuitenki.

Häkkiverkon katkonta pihdeillä on niin homeista hommaa - onneksi siihenkin on keksitty joku moottorilla toimiva vekotus. Rälläkkä <3 

Pikkuveli tekasi mulle kopin. Se painoi ihan jeesuksen paljon. Se on entistä koppia isompi, yhellä hirrellä nostettu kynnys, ettei vaan pääse lumet koppiin ja sopii paaaaaaksu patja rutirexiä. Sen roudaaminen tuolta piha toiselta puolelta ilman kaapinkokoisia gorilloja ois ollut lähinnä huutonaurua aiheuttavaa yrittämistä. Kunnes ukot huomasivat kottikärryt. Pientä kikerrystä aiheuttanut kuljetusmuoto oli paras mahollinen ja koppi saatiin tuotua laverille kertaheitolla! 

Sitte vaan elementtejä ruuvailemaan ja siitäpä se alkoi nopeasti häkiksi muodostua! Huisaa! Niin monta päivää ja iltaa on tehty häkin eteen töitä, ja muutamassa kymmenessä minuutissa kaikki on kasattuna!

Dimmu pääsi tutkailemaan ekkana miltä se kodintekele oikeen tunnostaa.

Elementit pitkillä ruuveilla vielä kiinni ruotolautoihin, tukevuutta tuomaan.

Koppi ois niinku kulmalautoja ja viimeistelyä outtamassa. Kimmo tutkii myös sisätilat...

Huski osallistui myös portaan tekoon! Mihinkä sitä ois jouduttu iliman tuota kapistusta?? Kadotukseen tietenkin.

Ilmakuvaa kopin päältä. 

Siinä se sitten on! 

Tyypit on kysellee paljon mihinkä ne koirat paskansa vääntää. No poteroon tietenkin. Se aukko joka tuonne takavasemmalle jäi, täytettiin näin:

Vedettiin kusiaitauksen teosta jäänyttä vihreää puutarha-aitaa pohjalle, sinkilöitiin se ruotolankkuihin ja pylväisiin. Ettei kukaan imbesilli pääse tätä kautta karkaamaan.

Seuraava vaihe oli ehtiä sopivaa rompoolie pohjalle, joka on tarpeeksi tiivistä kamaa että pysyy aloillaan - mutta suodattaa nesteet eli pissit pois. Sitähän löytyi ja pari laastipaljullista tähän tyhjennettiin. Tampattiin patjaksi ja avot! Patjaa tais tulla 15cm.

Viimeinen vaihe oli nakata pari pussia kuorikatetta päälle. Se oli siinä. Ihan tarkoituksella en täyttäny poteroa piripintaan, ettei vaan käy niin että katteet ja rompoolit ole pitkin laudoitusta. Tähän mennessä poterosta on löytynyt vain kakkoshätää ja yksi vinkulelun pilli. Taigalla sattuu vahinkoja vielä, mutta osaa se siellä käydä kun kerkiää hoksata että vessattaa.

Siinä on teille paskapotero.

Koirat on viihtyny uuvessa tarhassa todella hyvin. Koppi on sisäpuolella joten pääseevät korkealle kerkottelemaan ja kahtelemaan. Kopin päälle laitetaan vielä palanen verkkoa jotta kukaan imbesilli ei aituroi helppoa reittiä pois. 

Entäs se osuus, paljon meni rahaa. Mulla pitää ihan laskea. Sitä meni ja paljon. Vajaa tonni :D