19.11.2015

...koska ne on koiria part 2.

Pysytäämpäs tällä haavaa enemmän koirallisten ihmisten piirissä. Aikansa kun lukee, kuuntelee ja seuraa ihmisiä, puheita, eleitä - havannoi mitenkä sisäänpäinkääntyneitä ollaan toisten koirakkojen touhujen / rotuvalintojen suhteen.

Taas tullaan asijan ytimeen; mikä on laji ylitse muiden, kuka sen määrittelee? Ei oo kellään rääpyä tulla huutelemaan vieraisiin pöytiin.

Tulee mieleen tämmöisiä olettamuksia ja havannoinnin tuloksena tekaistuja "keskusteluja":

- Jos olet jäniskoiraharrastaja, suomenajokoira on kuule just se oikee. Venakolla ja amerikkalaisella voit pyyhkiä hanuria. Eikä muuten dreeverilläkään tee mitään. Eikä beaglella, sillä on vaan iso persreikä. 

- Ai, sää oot hirviporukassa, mikä koira sulla on? Ai, jämpti. Joo eipä ihme ettei saalista ole tullut. Kyllähän se on niin että villasukat kuuluu kumppareihin, otetaan tästä nyt kuule itäsiperianlaika niin alkaa tapahtua. Suomenpystykorva kuuluu vieraiden kinttuja puremaan porstuaan ja karjalan karhukoiralla otetaan karjala takaisin.

- Voi ompa kaunis paimenkoira! Ai, niin nuori että kahden vuoden ikäinen? Olette varmasti jo saaneet TVA-tittelin? Ai että ole, no ompas erikoinen tapaus. Ai et harrasta tokoa ollenkaan? Minkälainen paimenkoiranomistaja se sinä olet? Eihän rallytokoa voi edes verrata tähän, sehän on lastenleikkiä!

- Katoppa ku on vetokoira! Sullapa on niitä monta, kierrät varmaan kisoja ja kaikkee? Vai niin, että asut ihan taajamassa. Taidat rääkätä koiriasi, ne kuuluu tuonne korpeen hankeen nukkumaan. Onko sulla edes rekeä? Arvasin, eihän tuonnäkösillä vetokoirilla voi edes kauppaan vedättää. Aijaa, nekö jaksaa sinne ja takasi? Eipä uskois. Mahtaa ne naapurit vittuuntua jatkuvaan ulvomiseen.. Vai että mehtäpystykorvat haukkuu enemmän, äläpä kuule ala väitellä vastaan! 

- Siinäpä on komea sakemanni, onko jo paljon IPO-tuloksia, pureeko hyvin? Täh, kotikoirana, ootkai sä seonnu päästäsi? Mitä hemmettiä, käyttölinjainen ja kotikoirana. On tainnut olla huono kasvattaja kun on myyty vaan tavalliseen kotiin lenkkikaveriksi. Mitähän se koira tästä ajattelee, rikkooko paikkoja hermostuksissaan? Ai ei vai, empä usko, miten sillä muka pää kestää. Taitaa olla allerginen kun on niin oudon värinen, tuommoinen harmaa. No justiinsa joo, kyllä meidän kylällä on ollut just tuommoinen samanlainen rakki joka oli muka lempeä pihan ja lasten vahti, ja sitten puri humalaista.

***

Ihmisillä on jännä tyyli olettaa tietyn rodun edustajasta, että sen täytyy harrastaa sitätätätuota. Ja jos ei, on omistajalla vähintäänkin puurot ja vellit sekaisin. Joistakin koirista kehkeytyy mainioita rotunsa edustajia ja viettiensä seuraajia, jotkut on ihan hoomoilasia eivätkä tiedä mitä tekisivät - ovat vaan. Siihen ei auta maamme laulutkaan että koirasta väkisin taiottaisiin vaikka tryffellin nuuskijaa.

On niitäkin koiraihmisiä, joille joku tietty laji on kuin suonissa kiertävä veri. Ei ole vaihtoehtoa, ei voi kokeilla uutta, ei vaikka koirasta näkis kilometrin päähän ettei sitä kiinnosta. Ei ole suojelua kovempaa lajia, ei ole tokon voittanutta, kaikki ketkä harrastaa aksaa on kunkkuja.... Kaikki muu on toisarvoista, vaikka olisit pärjännyt hyvin omassa lajissasi ja haluaisit jakaa ilon toisen koiratyypin kanssa - sen eleistä ja olemuksesta huomaa että EVVK. Sen todellakin huomaa.

Ja sitten nämä - jotka vaihtaa koiransa kanssa lajia kun koiraa ei kiinnosta, peukut niille. Ne tyypit yleensä saa jonkun puukon selkäänsä takinkääntäjinä. Eiköstä pitäsi harrastella koiran ominaisuuksien ja innostuksen mukaan, ei siks että ohjaaja ite haluaa? Ei ketään voi pakottaa seuraamaan sentintarkasti oikeassa kohdassa, tai etsimään maastoon kadonneita ihmisiä, lähteä noutamaan venettä ulapalta tai olemaan sokealle oppaana. Voin henkkoht sanoa että jos sulla on käsissä koira, jota kiinnostaa VAIN taskussa oleva nakki - sitä tasantarkkaan kiinnostaa niin pitkään kun ne nakit on kaikki. Sitä ei saada mielistelemään ihmiselle, vaikka mitenkä näytät palloa. Vaikka miten minä kulkisin reeneissä, koiraa ei kertakaikkiaan kiinnosta vaikka hyppisin päälläni.

Ihmisolennot on outoja, ne vänkää keskenään. Kumpi on parempi, kanelipulla vai voipulla? Ei ole kuule voipullan voittanutta! Entäpä, tottis vai toko? Allu vai sippe? Lihapullat muusilla vai kermaperunoilla? X-mali vai käy-mali? Naksutin vai nakki? Niimpä niin, ei liene sitä ainutta oikeaa. Paitsi turun sinappi.

Tai se, kun saavut koirinesi paikalle, sinua ja piskejäsi katsotaan päästä varpaisiin = tehdään pikaskannaus. Sen jälkeinen jäätävä sekuntti kertoo oletko rapaa vai paskaa :D Sen skannauksen jälkeen joko pääset remmiin tai et todellakaan pääse. Sulla on päällä vääränmerkkinen treeniliivi, koirien kaulassa ei ole rattorin kettinkiä, sulla on ihan väärä asenne ja mitävielä!

Netti on hauska paikka, sieltä löytää makoisimmat popkornikeskustelut. Kiihkeät, jopa yli-innostuneet koiraporukat tappelee keskenään internetin ihmeellisesssä maailmassa, onko oikein sitoa koiran hihna puuhun rusetille vai vetosolmulle? Tai syökö koira metallikupista ja saa myrkytyksen?

Me koiraihmiset ollaan toisillemme armottomia. Mutta onneksi  kuulin ettei hevospiireissäkään tanssita ruusuilla! Onneksi nämä meidän nelijalkaiset ystävät vain mennä hömpöttävät eteenpäin, tietämättä mitään ihmisten oletuksista, murhaavista katseista reenikentällä ja sanojen halkomisesta. Koirat taitaa kaikinpuolin olla onnellisia kunhan niiden kanssa touhutaan edes jotain, käydään sienestämässä tai talvella kuntohiihtoladulla. Nehän ei ymmärrä ihmismaanpäällisistä koirapiirien kähinöistä mitään....

.....koska ne on koiria <3

18.11.2015

....koska ne on koiria!

Mikä tekee toisen harrastuksesta huonomman kuin omasi? Mikä harrastus on toistaan parempi? Tai elämäntyyli, kuka sen sopivuuden sanelee?

---

On selvää, että "tavallisten" ihmisten mielestä koiraharrastukset, koirien kanssa touhuaminen ja hömpöttäminen on ihan silkkaa ajan- ja erityisesti rahanhukkaa. Se, että vien koirani 700km päähän ahtaaseen messukeskukseen, ne esiintyy siellä ehkä viisi minuuttia kaikenkaikkaan - maksan ihteni siitä kipeäksi, saan muistoksi rypistyneen ja huonosti luettavan voipaperia muistuttavan plakaatin - on ihan minun oma päätökseni. Tätä mielipuolista ajatusta ei ole päähäni työntänyt mikään foliohattuinen ufo, ihan ite päätin tehä tämmöisen reissun. 

Tämmöisistä reissuista kun erehtyy kertomaan jollekkin "tavalliselle" ihmiselle, vastauksena hedelmäpelimallinen silmänpyöräytys, syvä huokaus ja toteamus joka loppuu sanoihin; nehän on vaan koiria.

 Miten mulla pitäsi tuo itsenäisyysviikonloppu sitten viettää? Työntää se 220euroa kurkusta alas paikallisessa räkälässä, tapella grillinjonossa ja oksentaa ne valmiiksi paskalle maistuvat kebabranskikset taksin takatilaan? Oisko se sopiva tyyli viettää vapaa-aikaa? Siihenkö saa siunauksen?

Meidän koirat on luustokuvattuja, ja tulevat olemaan jatkossakin. Niiden terveydentila on aina pienessä tarkkailussa ja tarvittaessa käydään lekurissa. "Tavallisen" ihmisen reaktio tämmöseen "jatkuvaan" lekurissa ramppaamiseen ja rahan tuhlaukseen saa jälleen kerran kierroksen hedelmäpelissä, ja ilmaan roiskahtaa jo tutuksi tullut lausahdus; ja ne on vaen koeria!

Mulle on ihan yksv*tun sama, onko sinun koirasi käynyt koskaan eläinlääkärissä - mutta älä kerro sitä minulle. Minä en kertakaikkiaan ymmärrä ihmisiä jotka ottaa eläimiä, ja joidenka hyvinvoinnista ei pidetä asiaankuuluvalla tavalla huolta. Turha on sitte kitistä kun se maailman paras piharakki Rekku kivuissaan puree, eikä anna hoitaa saatika tutkia.

Meidän koirat syö varmasti laadukkaammin ja terveellisemmin kuin omistaja itse. "Tavallinen" ihminen kertoo heti hedelmäpelipyöräytyksen jälkeen kuinka hänen pihan perällä asuva vihainen Nappensa on syönyt ikänsä Luppaa ja Sertiä, eikä maksa paljon! Minua kiinnostaa koirien hyvinvointi, olenhan ne tähän ristikseni hankkinut. Minua kertakaikkiaan kiinnostaa ja minulle on tärkeää että ne voivat hyvin, ruualla on aika iso osuus tässä asiassa. Eikä ne todellakaan syö Luppaa, vaikka sais ilmatteeksi. Ja taas päädymme samaan tähän korvia viiltelevään vinkaisuun; nehän on vaan koiria.

Niinku kaikilla koiraihmisillä pitäsi syöttää näitä esanssille ja eltaantuneelle rasvalle haisevia sateenkaarinappuloita, ruokia joidenka pussin etikettiin on käytetty enemmän aikaa ja rahaa kuin itse sisältöön. Verenpainetta kerrakseen! Huh huh..

Ei se liene keneltäkään pois jos minun elämää täyttää kourallinen koiria. Aina sitä vaan jaksetaan arvostella. Millainen elämäntyyli olis sitten valtaväestöä miellyttäävä? Entäs ne, jotka kulkee festareilla, nukkuuvat yönsä jossain pakun takakontissa tai kämäisessä hokkuspokkusteltassa, pettäävät puolisoaan tai joutuvat tietämättään huumatuiksi? 

Entäs ne, jotka metästää! Aatelkaa nyt, osta pyssyt, hanki luvat, osta panoksia, laita koira, reenaa koiraa, opettele ampumaan, opettele tappamaan, opettele käsittelemään riistaa. Vietä kaikki aikasi metässä, kasva osaksi mehtää. Ja ajele paikkakunnasta riippuen pitkiä matkoja jonnekkin missä voit itseäsi ja harrastustasi toteuttaa. Ei halpaa ole sekään. Olenko minä sitä arvostelemaan? En.

Tai kelkkailu. Voi  hyvä jumala. On se kallista tuo polttoaine. Entäpä kuule se ite kelekka, varaosat, lisäosat, siihen vakuutukset ja pelit ja pensselit. Van ei se minun persettä kutita, se on jonkun inhohimo ja sillä sipuli.

Nämä yksittäiset luettelemani harrastuslajit eivät aiheuta "tavallisissa" ihmisissä mitään pelikoneautomaattireaktiota, niissä ei ole mitään kummallista. Läpsästään vaan kaveria selkään naurun saattelemana kun kertoo harrastuksen nielleen kertaleimauksella vaikka kymppitonnin! Niin saatana, hyvähän se on mihin laittaa pennoset!

---

Jos ihmisellä on joku asia lähellä sydäntä, se tuntuu pirullisen pahalta kun joku sitä mollaa tai aliarvioi. Laakerit palaa heti kun alakaa tämä silmiä hiostuttava kolmannen asteen kuulustelu. Siitä saa muuten meikäläisen toimesta semmosen tietynlaisen leiman ohtaan, näkymättömän leiman jonka muistaa ikuisuuden!

Tämmönen nöyryytys kuitenkin laitattaa väkisellä vaan lisää vettä myllyyn. Sitä suuremmalla ponnistuksella eteenpäin, sitä suuremmalla intohimolla koirien pariin, sitä reuhakkaampana koirien kanssa vaikka Helsinkiin näyttelyihin, sitä isommalla summalla raakaruokaa Vauhti-Raksulta, sitä komeemmaat remelit seuraavasta eläintarvikeliikkeestä, ihan siksi...
..koska ne on koiria <3


17.11.2015

Teini-ikäisen näppylät ja elämän tärkeät asijat

Lunta sitä tulee vaan, potkuri on kappaleina isännän hallilla, koirat alkaa olla villejä viileyvestä.. No, me on eletty sitä normiarkea. Syöty hyvin, ollaan elelty oikeen raakaruokailijoiden kulta-aikaa. Hirvenluita, lihausroippeita, munuaista ja maksaa... Oikeen hammashuoltoviikot! Leegot kiittää, ja kalkkikakkoja keräilevä hihnanjatke myös.



Olipa keittiössä tungosta kun näitä herkkuja keittelin ja pilkoin.... ;) Aikuisen hirven maksaa, keitettyä ekinokokkiriskin vuoksi. Naudan ja sian maksa menee raakana. Hirvenvasan maksa ei KOSKAAN eksy koirien kuppiin, ei ikinä - on se niin namppaa ihmisten mielestä.



Jotenki tuo Taiga näyttää isolta! Se vaikutti vielä kuukausi sitten kauheen pieneltä, arvelin että se jää jotenki kääpiöksi van se on alkanu kiriä kasvussa. Venus onkin niin iso vonkki nartuksi, että sen rinnalla nuo eunukitkin on pikkuseja!

Vastahan se Pikku-Tirri oli ihan pikkutirri!! Hyi että on ihanie.
Hyvää 8-kuukautispäivää Killeriina <3




Taigan hampaidenkatsontareeneissä huomasin sen huulessa tuommoisen punaisen verestävän, finninkaltaisen ossin. Eli näppylän. Sitä voi puristella, siitä ei tule mitään. Ei vaivaa koiraa mitenkään, ei vuoda, ei kutia. Eikä näitä näppyjä ole muualla. 

KVG ja diagnoosi valmis. Tai ainaki luulen niin, papilloomavirus?
Ei oo ennen ollu meijän rakkeilla, mistä tuommosia saa? Tarttuuko se? Onko siihen hoitona muutaku aikaa ja Norttia? 



Eli ihan hyvää meille kuuluu pääaiassa, Taigan sisäsiisteys alkaa näyttää valoisalta vaikka pikkueteisessä on joku kalkkikakka aamulla ollutkin. Dimmu on alkanut tykätä Taikurista ihan tosissaan, ne jopa leikkii ihan oikeaa leikkiä eikä mitään "sinnepäin". Venus on yhtä helppo itsensä, sen naamataulu on vaalentunu yllättävän paljon! Kurko tippui jäihin vkloppuna mökillä, ei muuten menny kokeilemaan uudestaan. Niin paljon kun se uimisesta ja vedestä ylipäätään tykkää........ 

Potkurin maatessa rikkinäisenä siellä hallinnurkassa, vittuunnuin. Tilasin sitten Kickspark Maxin, kaikilla mahollisilla mausteilla !!!!!!!!!!!! Onni on Klarna ja osamaksu, huh huh.. Mutta kyllä noita harrastuskamppeita aina mielellään makselee selkänahka vereslihalla - mutta autappa jos pitää hankkia vaikka uudet silmälasit, ei oo rahaa eikä kiinnosta säästää. 

Taigan siskoilla oli alkanu ekat juoksut, saapi nähä millon tämä pimpero keksii sen.

Kuvat tällä kertaa Sony Xperia Z3 Compact, järkkäriä ei tartte paljon laukusta kaivella kun päivän valosan ajan on töissä! Ei se haittaa, kunhan postauksissa on kuveja.

4.11.2015

Pollelle kyytie

Vapaa viikonloppu, räntää räpyttää ja lämpötilamittari heijaa nollan tuntumassa. Normaalit ihmiset koirinensa painautuu lämpimän kaakaomukin kanssa höyhenpehmeisiin vällyihin, villasukat jalassa, leipovat torttuja ja kuuntelevat vitullisen iloisia ekoja joululauluja. 

Mitästä paskaa!

Koerat kyytiin, liukastellen kohti Kylmäjärveä ja passattiin mahdutettu viis siperialaista tarvikkeineen, häkkeineen, verimakkaroineen, kameroineen, sadekamppeineen.

Valmiiksi mietittynä 4 kilometrin hönkäys, onneksi nyt reenipelinä oli Polaris - ei tartte peräsuoli puukonpäätä pitkällä jarrutella pelkällä kalossilla ja yhellä etujarrulla. Terveisiä vaan sinne rollaattorille joka lötkötät talonnurkalla...



Siska oli mukana menossa, Kurkon kanssa pääsivät tuttuun ja turvalliseen pyöräpariin, Venus ja Dimmu kärkenä. Ehkä pienempikin polle ois riittäny vedettäväksi - mutta eipähän päässy vauhdit nousemaan, kymppiä ja viittätoista mentiin maltillisesti koko matka!



Kurkolla oli hyvä reissu, valjaiden pukeminen ällöttää sitä edelleen mutta heilutti häntää innokkaasti ja meinasi vähän ulahdella lähtökäskyä odotellessa. Venus kurnutti ja Dimmun suusta tulevaa ääntä ei voi minun sanavarastosta löytyvillä kuvauksilla edes kuvailla :D

Taiga juoksi vapaana, valjaat päällä. Sitä piti välillä uhata pollen potkulla, jos ei jätä vetäviä rauhaan. Saakelin kakara. Loppumatkasta kun koirat alkoi hengitystauoilla malttaa olla mölisemättä, päästin Dimmun vapaaksi, vaihdoin Siskan kärkeen ja laitoin Taigan pyöräpariin. Tovi siinä seisoskeltiin, mönkijää piti mulkoilla, sekä yrittää vetää seisinkiä irti ja sotkeutua liinoihin kuin hämäkäk. 

Hetken mietin että päästänkö nuorikon vielä pois, vai kokeilenko mitäs neiti tuumaa jos mennäänkin tällä kokoonpanolla takasi lähtöpisteeseen, matkaa muutama sata metriä. No, hyppäsin pollen selekään ja siitäpä se ajatus sitten lähti. Kymmenisen metriä se räpisteli ja ihmetteli, mutta sitten lähti vetämään, ihan pääliinan vieressä. Mahtoi se kangas raikua kun kehuin pikkumuoria! 

Hyvillä mielin saa jäädä lihasmuistiin, keväällä sitten kokeillaan taas!

Venus ja Siska teki tuttuun tapaan erittäin hyvin töitä ja käskyt meni jakeluun. Ohitettiin kaksi puihin nousevaa mehtälintuo vain kiristämällä liinoja :) Taiga kävi ne nuohoamassa tarkemmin ja kiritti perään.



Nyt nuista pienistä lumentapaisista rippeistä ei ole enää muistoakaan, vettä tulee kuin aisaa ja lämpötilat hyppii tuolla +10................... 

Ollaan nyt oltu kokonainen viikko, VIIKKO, ilman matonpesua ja pissipyykkiä! Pienet on hullun ilot :D Kuinka pitkään Sinun koirallasi on kestänyt oppia sisäsiistiksi?