Kohta yksi: mene kalalle.
Sittekun kala on koukussa, koita onkia se rantaan asti :D Palikalla päähän eli henki pois, laske veret ja suolista. Viskaa ne suolet veteen lintujen ruuvaksi. Kala pussiin ja eikun uutta matoa koukkuun. Isommalle katraalle tarvitaan enemmän kaloja.. Jos ei lykästä, niin vaihda uistinta tai matoa, kalapaikkaa tai kävele suoraan lihatiskille.
Kohta kaksi: Järvikalat limottuu äkkiä, joten vuoraa työalusta jollain minkä voi nakata roskiin, vaikkapa leivinpaperilla. Ja pidä se pussi altaassa, limaa nimittäin valuu..
Kohta kolme: Nakkaa kalat pöyvälle. Pidä koirat vielä ulottumattomissa, saattaa muuten käydä vahinko! Laita tässä välissä vesi kiehumaan.
Tässä tapauksessa toinen haukiista oli emokala, jolla mäti mahassa. Parasta kalaöljyä ja koirien mieleen nam!
Kohta neljä: Jos omistat ison kattilan, voit nakata fisut kokonaisina kattilaan, minulla vain pari litraa isoin - joten pistin kalat paloiksi. Puukkona toimi kätevästi Puuilon euron maksava mora. Äläkä säiky jos kala vielä nykii, tuoreella kalalla on tapana sätkiä vielä kun sitä alkaa leikkelemään.
Kohta viisi: Minun pikkukattilaan ei kaikki mahu kerralla, joten palaset meni odottelemaan poreallaskäyntiään altaassa.
Kohta kuusi: Kalan ei tarvitse kiehua pitkään, muutamia minuutteja kunnon porinoissa niin on kypsää. Järvikalat pitää keittää tai pakastaa sisäloisten vuoksi.
Kohta seitsemän: Tässä on tulos, koirille pientä iltapalaa. Mäti menee raakana kurkusta alas. Anna jäähtyä hetki ettei naperot polta suuta. Tässä vaiheessa voit laskea koirat nuuskimaan keitosten tuoksuja!
Sieltä sitä valuu, kalaöljyä...
Kesä on kaikinpuolin kivaa aikaa, kalastuksen aikaa, koirat saapi paljon kunnon evästä tylsien nappuloiden rinnalle :)
Tässäpä Katin koiranruokakeittiöstä hyvää iltaa! ..tai oikeestaan yötä..
Ja jos sattuu että nahkaa tarttuu kattilanpohjaan, ota palasokeri ja hinkuta sillä pois ;) pese työvälineet joko sitruunanhajuisella pesuaineella, tai nakkaa koneeseen.
Ite oon jotenki ihan ylivarovainen. Eikö ruodot kutittele kurkussa? Ja eikö raa´asta mädistä saa loisia? Meilläkin tulee kalaa niin paljon kun jaksaa pyytää, täytynee tehdä koirille evästä!
VastaaPoistaEi oo vielä tähänpäivään mennessä jääneet, koirat on sen verta viisaita, että ne ruotoista kalaa syödessään työntää isot ruodot suusta ulos. Ruokkiminen kannattaa siis hoitaa ulkona, ei tartte jalkapohjista niitä piikkejä kaivella :D Selkäranka kyllä menee kurkusta alas ku on sen verta paksumpaa isoissa kaloissa. Toki jos sinä haluat ruodot ottaa pois, niin sehä onnistuu ihan helposti kun kala on keitetty jäähtynyt, käsin vaan nyplää. Minä en oo siihen jaksanu ruveta, omat kalaruokani kyllä nypin ruodottomaksi :)
PoistaMinä oon aina antanu mädin raakana, kun en osaa sitä valmistaa ettei kalaöljy häviäis. Kerran keitin mädin, niin sehä levisi kuin ankanpaska.. Ja ihmis-suuhun valmistus, eli suolaaminen ei käy koiralle. Matoja ei oo ollu kunhan kalat itsessään on keitetty. Hauki tahtoo vaan olla semmonen tapaus, että liiaksi sitä ei kärsi syöttää, joskus maailmassa hauesta löytyi elohopeaa turhan paljon. Mut järki päässä tässäki asiassa :)
Eikun ongelle vaan niin koirat kiittää!
Kiitos tiedosta. Täytyy kokeilla!
PoistaSehän ruoto pehmiää keitettäessä vähäsen!
VastaaPoistaKa niinhä se tekköö, van järeimmät nuo jättää syömättä!
PoistaMä jotenkin puoliunessa (ja näemmä puolisokeana!) luulin tässä olevan kyse sun omasta kalakeitosta, ja pariin kertaan tuon tiskiallaskuvan kohdalla mietin, että enpä ole ennen tainnut nähdä tuollaisia kalanpaloja sopassa... Vaan niinhän se asia selvisi, jahka otti silmän käteen ja hieraisi sitä pari kertaa :D
VastaaPoista: D ei tarttis montaa kauhallista ottaa.. :D
Poista