Let's paljastetaan vauva :)

Olipahan taas kerran, van eipä ollukkaa toista kertaa! Nimittäin reissua muikkukukkolandiaan kahtomaan pikkusia vattutassuja. Lämpöasteet kipusi ainaki satoihin ellei tuhansiin asteisiin, autossa oli niin kuuma että oesi oikeesti voinu vaikka sulaa :D

Kyllähän se tunnosti matka menevän hittaasti, ku vänkärin paikkaa pidin koko matkan - perskules! Ja muutenni, ku piti outtaa niin kovasti näkemäänsä. Noh, pienten pysähdysten jäläkeen lopussaki oltiin perillä, siellä missä kamalan kauhea aussielauma vyöryy ovikellon tavoin tärykalvojesi ylitse. No ei vaiskaa, aussiet sieltä tuli heti morjestamaan näitä kummallisia kulkureita. Käpsyttelin sitte pihan pentuaitaukselle ja siellähä oli saakeli perhoskorvie! Eiiii, missä pennut papi papi papiii!! Heinin kääpilöt sai mennä pile-corollaan outtamaan siksi aikaa ku yks muuan ilikeä ihminen toi sylillisen pentuja vaivihkaa ulos. Eipä siinä muu auttanu ku ottaa heti vauvat käsittelyyn... : )))) Olipa outo pittää kolmeviikkosta penneliä käsivarsilla, viimeisestä pennunmulukkausreissusta on jo kaksi vuotta...

Aikani siinä vauvoja pyörittelin, pidin niitä milloinki vatunsyöjinä, kameralaukun täytteenä, makoisana välipalana, valokuvamallina ja sitte kuitenni loppuusa sylivauvoina <3 Narttuahan sitä oltiin tultu kattomaan, velloin ja pyörittelin kumpaakin tyttöä, mutta alusta asti tämä "West"-narttu oli se mikä kolautti jo kuvista, niin se kolautti vielä uudestaan. Toinen vaaleampi tyty oli kans kovin sievä ikku-pittu-plinsessa, mutta tämä minun suosikki oli vähä semmonen rebel yell-rämäpää-rokkari-mimmi. Siitä mie tykkään, se on miu mau mukkaa!

Tuo yhistelmä tuli vähä niinku puun takaa, ja tarttuin heti ajatuksensyrjästä kiinni kun pentupuheet tuli aivolohkoista kielenpäälle ja sitä kautta sanoina ulos suusta. Emoa olenkin jo toisella silmällä ihaillut pitemmän aikaa, ja emon sukutaulua varsinkin, hemmetin hienoja sippejä! Isistä nyt puhumattakaan. Vaikka emo olikin nyt vähän kuumissaan ja kesään vittuuntunut, oli se silti sievä ja lutuinen mamma :) ketäpä ei nämä nahkanpolttamisilmat veetuttais....

Eilen sitte soi puhelin, ja ensimmäinen kunnollinen lause taisi olla jokseenkin näin; Valitettavasti tais käydä sillätavalla että....(tähän väliin pieni nielaisu ja sydämenponppaus).....länkkäri tulee sumppisalmelle! " JEEEEEEEEEEE JOUJOUJOJ YUUUUUUU HJEEEEEEEE"

Taisin ottaa parit PIENET iloiset pyrähdykset pitkin känppää, ja heti vauva kaikille muillekki esille. :D

No, tässäpä se tulee: Winter Chaos Flame of the West a.k.a Venus

Vajaa kuukausi, niin pikkuneiti käydään hakemassa kotiin.. Sitä ennen pieniä järjestelyjä tänne sisälle, ja toivonmukaan uudet aitaustarvikkeet ois hankittuna.. Saa sitte sekä Kurko että vauva kasvaessaan muuttaa ulos, ei tarvitse Dimmunkaan olla riimun nokassa :)