Kalansaaliit hyötykäyttöön

Keväällä kaikki maapallon elukat, kalat, nisäkkäät, itikat, valaat, mursut ja myös mäntypistiäiset hellustelee vastakkaisen sukupuolen kanssa niin tormakkaasti ettei niitä kiinnosta mikään muu. Mutta auta armias sen jälkeen, huomataan jotta ompa tullu kärpiaikana kaohea näläkä. 

Kalat alkaa liikkua - joten kalastuksesta innostuva isäntä tuopikin saaliinsa kotiin. Siitä raakataan parhaat päälle ihmiskäyttöön, isoimmat jänkäkoirat vetästään fileeksi - samoin sopivan kokoiset hauet. Tarkan raadin hylkäämät yksilöt joutuvat armotta koirien kitaan seuraavien toimenpiteiden jälkeen:

Ensin käydään kalalla. Tai siis, minä odotan pata kuumana himbessä kun ukot ryönäytyy lammelta toiselle kalavaleet mielessä.

Kalat voi antaa myös raakana, mutta meidän taloudessa kypsennetyllä on parempi maistuvuus - joten fisut porisemaan. Keittoaika ei ole kuin muutamia minuutteja! En koskaan totu siihen että hauki on saakelin limainen kala...

Keittämisen jälkeen ne näyttää tältä, haperoilta ja ratkenneilta. Nahkoineen päivineen kun näitä keittelöö, haju ei nokkaa hivele. Akkunaa raolleen tai liesituuletin isolle!

Kaloja ei tartte ruotia, edes haukia - kun pariin otteeseen jauhaa ne myllyn läpi. Ruodothan on kalkkia ja sekös raakaruokaa syöville hyvin passaa! Tuossa jauhamisvaiheessa ois heleppo nakata sekaan jotain lihankappaleita tai kasvismössön aineksie. Porkkanaa tai kesäkurpitsaa esim! Helposti sais sekotukset.

Ukot laaduntarkkailijoina, ettei vaan tulis kalanjauhamislinjastossa poklomia!

4 kilon purkkia valmiiksi kypsennettyä järvikalaa. Pentukin tykkäsi kovasti, vaikkei ollut kovin mielissään kun esittelin haukea ennen kattilaan joutumista.

Järvikalat ei ole rasvaisia kaloja, joten tämmönen pöperö passaa vaikka ylipainoisen koiran tai helposti lihovan koiran ruokavalioon. Meilläki näitä leikattuja elukoita riittää, niin hyvä vaan ettei aina ole rasvasta lihaa ja lohta kupissa :)

Ei muutaku matoa koukkuun kaiffarit!