Kuvaukset meni ok, lonkista arvio että A:t tai B:t, polvet kunnossa ja kyynärät 0/0 :) Selkäkuvia ottaessa lekuri vaan kysäsi että voiko ottaa lisää kuvia selästä kun on joku epämääränen just melkeen kuvan ulkopuolella. Annoin luvan ja odottelin. Viimein pääsin röntgähuoneeseen ja lekuri vaan tuumasi että siellä oli se mitä hän epäilikin ekan selkäkuvan nähtyään. Kolme silloittumaa yläselässä - lapojen kohdalla. Nielaisin järkytyksen ja ihmetyksen sekamelskan, sain kuvat poltettuna cd:lle mukaani, vietiin koira autoon ja maksoin laskun. Soitin kasville uutiset ja tekstasin mehtäleirillä olevalle Jesselle.
Tuntuuhan tämä tyhmältä. En oikeastaan osaa edes selittää mikä olo on. Tuntuu että syytän itseäni, oisinko voinu tehä jotain toisin? Tai jättää tekemättä? Onko tämä minun syytä? Näin mulle vakuutettiin että minä en voi MITENKÄÄN olla osallinen näihin siltoihin. Joku semmonen ihmeellinen musta aukko syömmyksissä, johon ei löyvy vastausta.
Ja sitten se karma, se saatanan karma joka näyttää seuraavan minua kuin kissa kuumaa puuroa. Ensin amputoitiin varpi, sitten lähti vatsaontelosta palli. Ja nyt tämä. Toivon mukaan tämä alkaa iloksi muuttua, ei tulis enää Dimmun kohalle tämmösie rysäyksiä.
Dimmu näytti sentään perisuomalaisen miehen otteita rauhotuspiikin saatuaan. Rysähti lattiaan ja oksenti :D Pikakännien tulos on ellostus!
oikeassa reunassa näkkyy yks silta |
toinen kuva, vasemmalla kolme siltaa |
Vasen kyynärä, puhasta on! |
Oikea kyynärä, puhdas =) |
perspuoli |
pikkusta ennen yrjön tuloa |
Elämää jatketaan normaalisti niinkuin tähänki asti, reenit alkaa ja Dimmu tietenki tulee mukaan. Mennään koiran ehdoilla niinkuin aina, ja jos alkaa oireilee niin tietääpä että mistä pirusta se johtuu.
Mutta suosituksena oli selkää tukeva liikunta, elikkä lisää vapaanajuoksua metässä ja uimista! Ja tasasin väliajoin kuvauttaa tuo selkä että onko pahentunu.
Kiitos vaan tuesta Elinalle, on niin helppo aina soittaa vaikka olis mitä uutisia tulossa!
// muokataan sen verran että: Nytpä tosiaan arvostaa terveystarkastusten tärkeyttä. Ja siitä mitä ylläreitä voi tulla vaikka mitään näkyvää syytä tutkimiseen ei oliskaan (huskeilla kuulee niin paljon tätä, että ei tartte tutkia kunhan vetää eikä oirehdi). Tämä vaan tukee mielipidettäni tutkimusten tärkeyteen, vaikka koira ei oiskaan jalostusyksilö. Samoten Kurko, sekin menee luustokuviin hetivaan kun on taas enemmän rahaa. Vaikuttaahan se saakeli työmotivaatioon jos selkä on kipee. Vaikka en aja kisoja eikä minun ajot ole kuin omiksi huvikseni, tiedämpä silti missä mennään.
Inhottava juttu kyllä! Mutta mun mielestä teet oikein, että koira on terve ennenkuin oireilee. Simpallahan on kanssa yksi spondyloosimuutos niskassa ja ikinä ei oo oireillu mitään. Ja elämä jättää koiriin jälkiä. Tsemppiä sinne ja Dimmulle rapsutukset, samoin muille karvaisille! :)
VastaaPoistaKyllä, eikä tätä auta jäädä märehtimään. Meno jatkuu niinku ennenki, sitten tosiaan vasta toimenpiteitä JOS ikinä alkaakaan oireilee. Kyllä silti oli semmonen olo, että mitä minä taas on tehny väärin, että Dimmu "joutuu" tuommosta kärsimään. Toivon tosiaan ettei se kipuile - normaalisti se valittaa jos kynnen leikkaa lyhyeksi tai harjaan liian voimakkaasti, itkupilliksi sitä useinkin nimitellään :D
PoistaVoe paska nakki, minkä keksi.. :/ Niinhän se on, ettei tartte tutkia, joopa joo..
VastaaPoistaNaatullahan on selässä nimenomaan JOTAIN, kuvattu koko selkä+kyynärät+lantio vähintään kertaalleen (jokanen kerta epävirallisesti) puhtaaks ko mikä, mutta silti koira aikoinaan oireili alaselkä valtavasti kipuillen. Nyt on onneks selvitty oireettomasti reipas vuosi.
Kyllä sitä vaan vaikka omista eväistä sen verran laittaa syrjään, että saa kaikki laumanjäsenet kuvattua. Pieni hinta se siitä on, että saa kaiken tietoon eikä riko koiraa tietämättään enempää.
PoistaMoi, tää sun kyseinen kirjotus on jo aika vanha mut eksyin tänne ku googlailin spondyloosia. Nimittäin oma koira sai juuri tänään kuvissa pahan spondyloomatuomion :/ En vielä kerenny tutkimaan ootko kirjottanu aiheesta lisää, mut kiinnostais et mites tuo liikunta? Mullakin koira enimmäkseen vapaana liikkunu tähän asti mut nyt ku selvis et ensimmäiset nikamat luutuneet yhteen ja lopuissakin on muutoksia, nii voipi olla riskinä että selkä napsahtaa poikki ku ei jousta normaalisti. Että pitäskö nyt sit vaa hihnalenkkejä tehä...toki alotetaan fysioterapia ja katotaan mitä siellä sanotaan...
VastaaPoistaMoi Venla!
PoistaAnteeksi että vastaus on kestänyt. Dimmu-koiranen liikkuu paljon vapaana, ja mahdollisimman paljon vaihtelevassa maastossa että joutuu todella tekemään selällään töitä, selkälihakset pitää olla koko ajan kunnossa että tukee selkää hyvin. Lihavaksi sitä ei kärsi päästää myöskään. Dimmulla on kuvaukset taas kesällä, sen jälkeen katsotaan mitä tehdään.. Vetokoirailusta se on jäänyt pois heti kun spondyloosi todettiin.