Videopostaus : )

Tässäpä vähän makua ja näköä siitä, millanen pikku-iivokki Suomussalmelle rantautui :) Venus oli eilen ensimmäistä kertaa treeneissä, häiriökoiran ominaisuudessa, hyvin siinä tehtävässään onnistui :)

Tänään mietin jo esineruudun alkeiden opettamista, että mehtään vaan omien lapasten tai jonkun minunhajuisen tavaran kanssa. Martta-täti antoi puhelimen välityksellä ohjeita, eiköhän me niillä saada pientä pohjaa ensi kevään aloitusta varten :)

Tälle iltaa onkin oikeastaan ihkaensimmäiset treenit kentällä, Kurko lähtee mukaan hiomaan ALO-luokan liikkeitä. Venus saa opetella luoksetuloja, kontakteja (lue nakkikontakti).. :) Kentän laidalla hiljaa oleminen olis myös erittäin hyvä opettaa. Jospa tänään se rakennekuva ;) Venus on hienosti nimensä oppinut ja tulee luokse, mutta nyt ekaa kertaa kunnolla häiriössä. Saa nähä mikä maailmanmatkaaja vauvasta kuoriutuu, vai onko muorin helmoissa turvallisempaa olla.

Postausideoita, kiitos! Vetokausi alkaa kohta, eikä sitten ole muuta kuin vuodattaa joko kyyneleitä tai verta tänne, että menikö reenit hyvin, huonosti vai hyvin huonosti :) Nyt kerkeis vielä tekemään jonkun erikoispostauksen.

Neiti Orjattaren kotiutuminen osa 1

Naapukan hakureissu sujui vallan mainiosti, ilma oli justiin niinku suunniteltukin koiralle sopivaksi. Vettä tuli välillä, oli aika viileä ja semmonen syksyinen keli. Iisalmeen asti takapenkillä jaksettiin protestoida, oli niin väärin laittaa rinsessa häkkiin ja vieläpä kaulapanta kaulaan!! APUVA! OTTAKEE MINUT POIS TAI KERRON ÄITILLE!!

Ilta sujui aika rauhallisesti, tokihan se Venus oli ihmeissään ja isot ukkelit vielä enemmän ihmeissään. Dimmua nyt ällötti ihan suunnattomasti, se ei oikein tienny missä pitää nukkua ku peti oli olkkarinlattialla, ja se perkeleen piraija oli siellä kans. Makuuhuoneessa se alotti nukkumisen ja aamulla se sit löyty olkkarista patjan vierestä : ) Yksinäisyys oli sitte vieny voiton piraijalta. Venus nukkui sievästi, yhen kerran käytin ulkona. Aamutuimaan se oli sitte sitä mieltä että nyt Jessellä on aika nousta kouluun, vaikka hiuksistä repimällä!

Aamulla näky oli sitte tämä, ihmiseläinten poistuessa sängystä, otti rekikoirat ohjat käsiinsä:

Venuksen mielestä aamuja ei oo tehty nukkumista varten,
Dimmu on ällötystä paossa korkeammalla :D

Kurko on ottanu Venuksen tosi hyvin vastaan, se näyttää sille paikkoja ja ohjailee, komentaa, pesee korvia ja pyllyä, ja on muutenkin semmoinen luottosetä. Tai täti, miten sen nyt ottaa :D Pupsin ei tartte käydä yksin ulkonakaan, kun on tämä suojelusenkeli kynnyksellä vastassa (tai sitte joissaki tapauksissa jyrää ylite kun kusihätäyksissään unohtaa pennun).. :D

Venus on siisti pentu, ei läträä ja juokse vesikupissa (thank f*cking god), osaa tehdä ulos jopa! Vaan kahesti on tullu yön aikana lirut paperille. Ulos ei osaa vielä pyytää, mutta olemuksesta heti huomaa ku alkaa rakko painamaan.

Vähä oli ikävä paikka tuo poikamiesboxi, kaipais somistusta..

Neulatyyny ajoi isot koirat pois, ja otti koko sängyn itelleen!

Kurkon lempipaikka, karvalankamatto on nyt rullalla tuolla nurkassa vesivahinkojen varalta. Sitä onkin pitäny ihmetellä ja varastaa jokamutkassa vauvan pikkuruinen peti, johon just ja just Kurkon iso maha mahtuu.. Venusta ei silti haittaa, kyllä sopuli sialle antaa.. eiku siis sopu sijaa antaa! :) Kurkon kanssa ne juo samasta kupista, ja on päästäny jopa samalle kupille syömään!

Dimmu kans antaa samasta kupista juoda, mutta syöminen on sitte asia erikseen. Leikkivät ihan ku löysäpäät, kertaakaan ei ole murisseet pienelle, paitsi viime yönä kun piraijan hampaat tais katkaista molempien unet satoja ellei tuhansia kertoja.. ;) Kumpiki nätisti vaan matalalta turisivat, ei oo ollu näpsimistä eikä kurmotusta. Tainnu kumpiki poeka pehmetä tuon tinttaran eessä ;)

Ei ensimmäisenä iltana vielä viitsitty ottaa suihki-operaatiota, vaikka Venuksen jumalatarmainen ominaistuoksu olikin melko ei-niin-jumalainen. Eilen illalla sitte tuikkasin naperon suihkukaappiin Jessen kaveriksi, siellä se möllötti ja ihmetteli ku sisälläki saatana vettä tulee ku aisaa! Pyyhkeenmutkassa äpärä sitten oliki ku maansa myynyt, meni sitte päälliskarvojen kuivuessa suoraan dudumaan. Heleppo emäntä!

Kaikenkaikkiaan helkkarin helppo pentu, luonnetta löytyy ja omaa tahtoa. Imuria ei esmeks pelänny ollenkaan, ollaan nähty jo monta monta monta uutta koiraa, eikä napero niitä pelkää alku-ujoudesta päästyään :) Ja tuolla ei oo mitään itsesuojeluvaistoa.. Saakeli, pojat saanu melkosen pirttihirmun hoidettavakseen.

Videoissa on aika pimeetä, muttaku kattolamput ei oo toiminnassa... Koittakee saada selevää!

Eikait tässä, ritari Ässä!

Tässä Tuhmu Suikkanen, minut haetaan uuteen kotiin huomenna. JEE! Äkkiäkös se aika menee ;)

Dimmu ja Kurko varmasti ratkiaa riemusta ku tuodaan napero sisälle. Kurko varmasti haluais sen ruokkia ja siivota kupit jnejne.. Todnäk unohtais ruokkia sen pennun ku söis ite ne IHAN VAHINGOSSA!!!! Dimmu sitte mököttää ainaki kaks päivää makuuhuoneessa ja murisee sieltä maailmalle ku sitä ei enää rakasteta. Voi ääni sen kulkusessa muuttua kunhan aika nartulle haista 8)

Sitte kiitos paljon ihmisiä käymään, kauhia sosiaalistus vaan käyntiin :) Tarkotus ois naperon kanssa kokeilla nenäjuttuja normaalin tottelevaisuuden osalta. Rekikoira tulee olemaan ammattinimike, mutta pk-puolelta jälki tai esineruutu ois kiva kokkeilla :) Näyttelykehät tulee asiaan sitten joskus.

Käytiin isojen kolliaisten kanssa mökillä vkloppuna, Dimmusta taas uimapukukuvasia:

Veljille tiedossa sorsanhakukoira kaislikkoon, vai oisko sorsankuva parempi osa??

Pillille tulossa, peipas Punpu!

Viepperhautajaiset ja pirusti koerie!

Tämä viikko on menny ihan harakoille suorastaan. Viepperi oli niin hiton rankka, sekä henkisesti että fyysisesti että on ollu veto ihan kokonaan pois. Vai kutsutaanko tätä vaan laiskamadon syömäksi ihmispoloseksi? :D

No, jokatapauksessa hommia riitti ihan vaikka muillekki jakaa. Eipähän tullu tylsää eikä ainakaan tekemättömyyden pirullisia hetkiä. Ihan ensimmäiseksi ukkelin kanssa hoidettiin kuljettajan virkaa, haettiin pohjanmaantyttö Johanna tänne peräkylälle. Meillä oli kummatki koirat matkassa, käytettiin sitte kaikki hiskit Wetterin viereisessä koirapuistossa juoksemassa ja vähän tutustelemassa. Saakelin kuuma kotimatka odotti, pysähdyttiin sitte 40km ennen Ämmänsaarta Konivaaran notkossa viilentämässä koiria. Dimmu nyt vanhana tekijänä meni polskimaan ja tykkiään viilentämään. Mopopoika oli sitte sitä mieltä, että minähän kyllä voin ihan pikkusen uija - MUTTA EN PALJOOOOOAAAA!!!!

Johanna näytti sille närhenmunat, koitettiin houkutella Dimmun avulla syvemmälle, tuloksetta. Jossu päätti sitten Derbin oma-aloittamattomuuden nimissä aloittaa uimakoulun tuolla pikkupojalle. Eiku mahan alta kannattelemaan ja uimaliikeitä - reipas Terpikkä! Jesse oli terhakkaana rannalla Nikoni käjessä, sai ikuistettua tästä tilanteesta kuvan. Varmasti ainut kuva ikinä, missä me molemmat tuon emännän kanssa ollaan. :D <3

Kotiinpäästyämme piti hetimelkeen olla jo taipaleessa, Viepperin koira-alueen teko ja koirien lenkitykset ja syömiset jajajajajajja. Saatiin muutamia otoksia siinä Jätkänpuistossa ja Jalonniemessä otettua. Mulkkuset posetti taas vaihtelevalla menestyksellä, mutta kyllä se Derbi sitte osaa olla vekkula... Meinasi mennä nauramiseksi koko kuvaus :D Kerkesimpä sitte näppästä tuosta kaksikosta kuvan, ettei ollu mitään "läpsin sinut tassulla pönjä"-kuvatuksia, tai niskavillanvenytys-kuvia ;))

Illan kähmässä sitte kattelin jo seuraavan päivän esineet ja tarvikkeet valmiiksi, ettei tartte aamulla perkele enää ruveta niitä ettimään. Jesse meni kuskinhommiin, me tytöt tampattiin mattoja - sisällä. Poppi soi siihenmalliin, ettei ikinä missään oo kuulunu noin kovalla ja noin hyvää musiikkia varsinkaan!!! Hiskit oli varmaan että voe vittu noita akkoja, Kurko kävi moneen otteeseen kattomassa olkkarissa että ootteko te ihan vajaita, lopettakaa jo ja anna mulle herkkuja.

No, saunan ja iltapalan jälkeen uni maistui meleko hyvin, hyvää yötä!

Eipä siinä kerenny ku huomenet Jesselle heittää kamariin, ku piti vaihtaa maisemaa Jätkikseen. Meidän tokonäytös alkais 11:30, heti Viepperhauta-tapahtuman avausjutun jälkeen. Nakkasin Dimmun Zilivonkkelis-rekikoirien sekaan ketjuihin, ettei huutaisi näyttelyhäkissä kun Kurkon ja minun meno näytökseen koittais. Jossu toi mopopoikasen kanssa sinne, aluksi oli vähän Ö aapisen laidassa, mutta sitte saiki heti niin paljon huomiota ettei muistanu koko äitiä enää.. Dimmu sen sijaan muisti minua pitkin päivää kovalla äänellään <3

Meidän näytös alkoi lupaavasti, ihmisiä valui kentän ympärille paljon, saatiin koirat asemiin ja porsaanlihasuikaleet nyrkkiin. Paula kuulutti meidät kentälle, ja asetuttiin valmiuksiin. Eipä sitte lähtenytkään musiikki soimaan. DAMED!! Aina meidän tuuria voi vitunvittu. Meidän koreografi sitte huuteli sieltä että vapauttakaa koirat, tehkää vaikka temppuja jne. Johanna oli kentänlaidalla kameran kanssa, olivat ihmiset tykänneet tempuista ja koirista.

Saatiin vihdoin ja viimein musiikki kuulumaan, näytös meni TODELLA hyvin. Epäilin kyllä, että saanko Kurkolle enää virettä päälle, mutta eilisiltainen paasto ja nyrkkilämpimät lihasuikaleet veti vireen heti korkealle ;))) Seuraamiset meni paremmin ku ikinä, sivulletulot oli kans hyviä. Liikkeestä maahan - ohjasin kädellä koiran maahan ja jatkoin matkaani. No, justiin ennen koiraa Kurko nousi seisomaan. Mutta ei lähteny kävelemään. Eli jättävistä on maahanmenon kanssa vielä tekemistä :) Ylpeä silti olin, se jäi maahan eikä lähteny esmeks makkarakojulle kerjuulle...... <3 Liikkeestä seisomaan jääminen meni ihan nappiin, Kurko jäi niille sijoilleen. Otettiin siinä sitte normaalisti luoksetulo, olipa sen verran räjähtävä ja näyttävä että ihan itekki jäin ihmettelemän. On se reipas ja taitava siperialainen ku sille päälle sattuu (tai mitä nameja sattuu olemaan taskussa) :D

Koko kööri, lähtöasemissa.

Virpi ja Tosca omalle paikalle menossa.

Suikaletta suuhun vaa!

Poika meni kerranki niinku pitääki <3

Liikkeestä maahan - vielä kokonaan tontissa

Lisää suikaletta...

Lisää seuruutusta...

Otin koko näytöksen varman päälle, imuttelin seuraamiset melkeen kokonaan. Tai ainaki palkkasin vähä väliä, että ihan satakymppituhattavarmasti tulee onnistuminen :) Ja tulihan se!

Näytös oli ohi, ihmiset tuli kyselemään Kurkostakin että minkä rotuinen kun ei ole ennen nähnyt tuommosia "tämmösissä" hommissa. Myös meidän toinen näytöksen musta lammas oli saanut ko. palautetta - sehän se oli meidän tavoite että kaikki koirat voi harrastaa, olipa se sitte pikkuinen moppi tai isompi arktinen jääräkoira. Hyvä Girlssit! ja koiruuvet myös.. :)

Kylläpä se illalla väsytti ku lähettiin kotiin. Isä ja äitiki piipahti kattomassa rotuesittelyä, jossa meillä kummallaki oli kaks koiraa. Jossu otti punaset paholaiset, ja minä otin itku-iitalle kaveriksi Ubban :) Sehän meni jouhevasti, huudatin Dimmua siinä ihmisten edessä niinkuin rotutyypillisesti ääntä husky käyttääkin ;)

Illalla katottiin tosiaan ku miesväki veti vinettoa, me käytiin pari rinkiä kylällä ja jääkaapin kautta nukkumaan. Mätsärit oli sitte tiedossa täksi päiväksi. Jossu näytti ainaki vielä ihan elävien kirjoissa olevalta, ei vissiin jännittäny :) Pääsin ennen mätsiä oikeen juontajan hommiin, juonsin koiratanssiesityksen ja huutelin mätsärin ilmoittautumisen alkaneen jnejne :) Kivaa oli, olin kuulema näyttänyt oikein luonnolliselta ja kuulostanut hyvältä vaikka koko Suomussalmi kuuli kuinka senat meni sakaisin.... :((

Olin kehäsihteerinä alusta loppuun saakka, Johanna oli pienten tuomarina ja Satu Kajaanista isojen tuomarina. Minä toimin sitten Jossun kehäsihteerinä, olipas se kiva puuha! :)

Meinasi hiukka kiire tulla lähtiissä, oltiin Kajaanissa juna-asemalla KUUS MINUUTTIA ennen junanlähtöä :D Ei ois kerenny enää syödä, saatika käyvä ees paskalla :D No, saateltiin isän ja Jessen kanssa parivaljakko junaan ja eiku takas kotiin.. Kiitos Johannalle käynnistä, kuvaamisista ja muutenkin koko viikonlopusta :)

Sitte vielä lisää kuvasatoa..

Herkkää murusen kanssa 

Konivaaran notkossa uimimassa

Punaiset poikaset :)

Näytös ohi, kummallaki suut messingillä : )

Eipä siinä muu auta ku kiitellä tapahtuman järjestäjää, Seppäsen Jukkaa ja kaikkia avustavia tahoja. Sponsoreita, talkoolaisia, koiranpitelijöitä, näytöksiin osallistujia, kauempaa tulevia, koirista kiinnostuneita uteliaita ihmisiä.

Mutta erityiskiitos ihmisen parhaille ystäville, niitä vartenhan me siellä Jätkiksessä koko viikonloppu vuoroin täristiin ja vuoroin hikoiltiin.

Tuli sen verran pitkä bloggaus, että pentukuulumiset näin lyhyesti: Venus kasvaa ja karvoittuu :D Elokuun 17 pvä tarkoitus ajella Puutossalmelle ja käydä hakemassa pentu kotiin. Näkis samalla Dark Riders-väestä Kodan! :)

Ens kertaan lukijat!